tiistai 11. helmikuuta 2020

Vaikuttava opetuksen kehittämistyö on joustavaa ja osallistavaa ongelmanratkaisua

Oppimisympäristöt, avoimet ja suljetut, perinteiset ja nykyaikaiset puhuttavat - arvioinnin lisäksi. Keskustelut limittyvät myös inklusiivisen koulun periaatteisiin. Tikulla silmään, joka vanhoja muistelee mutta kuitenkin... Jos harppaa ajassa taaksepäin noin kymmenen vuoden takaiseen, muistanee moni KELPO -hanketoiminnan alkutahdit, jolloin ryhdyttiin kehittämään laatua perusopetukseen. Hankkeen tavoitteena oli edistää koulujen inklusiivisen toimintakulttuurin muodostumista sekä tukea opettajien pedagogisen osaamisen kasvua oppilaiden yksilöllisten oppimisen ja kasvun tarpeiden paremmaksi huomioinniksi. Kehittämistoiminta oli näin jälkeenpäin ajateltuna erittäin fiksusti järjestetty, koska se pyrki vastaamaan yhteisesti koettuun ongelmaan ja erityisen ansiokasta toiminnassa oli se, että se aktivoi meidät opettajat ja rehtorit itse ja yhdessä etsimään, kokeilemaan ja löytämään pedagogisia ratkaisuja oppimisen ja kasvun tuen edistämiseksi. Kehittämistoiminta oli joustavaa ja vahvasti opettajia osallistavaa. Tavoite oli riittävän väljä ja ratkaisut tavoitteen toteuttamiseksi saatiin oivaltaa itse ja yhdessä. Vanhoissa hankkeen arviointimateriaaleissa mieleen on jäänyt erään rehtorin kommentti vuodelta 2010: "KELPO-hanke on ollut parasta, mitä perusopetuksessa on vuosikausiin tapahtunut." Hanke ja sen hyvät käytänteet kuitenkin hautautuivat, kun opetuksen laadun parantamisen rahoitus ohjattiin ryhmäkokojen pienentämiseen, jolloin hyvä kehittämistyö hiipui rahan puutteeseen. Lisäksi, tulkintani mukaan, perusopetuslain uudistus (2010) vaikutti osaltaan siihen, että kehitystyön hyvät käytänteet sekä oivallukset jäivät byrokratian eli kasvaneen kirjaamistyön ja "kaksiportaisen" oppilashuoltotyön jalkoihin.


Mekaaniset ratkaisut ja toimintatavat tuottavat ismejä, jotka vievät mahdollisuuden toteuttaa vaihtelevia työtapoja ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, joissa todellinen yksilöllisyys pääsisi toteutumaan

Kun mietimme tänä päivänä koulun kehittämistä, oppimisympäristöjen kehittämistä, koulurakentamista, inklusiivisten käytänteiden vs. erityisryhmien perustamista, digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa, matemaattisten aineiden, kielten tai taideaineiden merkitystä ja määrää koulussa, oppimisen arviointia ja arvioinnin yhdenmukaisuutta, pitäisi muistaa välttää mekaanisia, vastakkainasettelua ruokkivia ratkaisuja. Vastaavasti tulisi edistää joustavuutta, ajattelun erilaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Mekaanisuus piilee aina jossain ääripäässä: kollektiiviset, kaikille yhteiset tai vastaavasti täysin yksilölliset ratkaisut ja ajattelutavat ovat loppujen lopuksi luonteeltaan mekaanisia, eivät joustavia ratkaisuja. On oleellista huomata, että mitä mekaanisempaa toiminta on, sitä merkityksettömämmäksi yksilöllisyyden ajatus sekä toteuttaminen käyvät, vaikka sitä kuinka toiminnassa tavoittelisimme. Mutta mitä enemmän annamme koulutoiminnassamme merkitystä henkisten, moraalisten sekä tiedollisten ja taidollisten tekijöiden tasapainoiselle huomioinnille eli käytännöllisesti sanoen 1) hyödynnämme vaihtelevia työtapoja, 2) muodostamme vaihtelevia oppimisympäristöjä ja 3) näemme tiedon suhteellisena välineenä lapsen ja nuoren maailmankuvan rakentumisen tukemisessa, sitä paremmin mahdollistamme yksilöllisyyden toteutumisen koulutyössä. Kun tiedostamme tämän merkityksen, saavutamme lopulta useimpien oppilaiden ja myös omalla kohdallamme motivoitumisen oppimiseen sekä työhön ja luottamuksen omiin kykyihin. Opettajan pedagogiselle vapaudelle sekä pedagogiselle kasvulle on tärkeää antaa tilaa koulun kehittämistoiminnassa sekä opetuksen puitteiden rakentamisessa.





maanantai 19. elokuuta 2019

Nuorten koulurauhaviesti: Pidetään huolta ja otetaan vastuuta. Ja me aikuiset, annetaan tämän viestin näkyä arjessamme vanhemmuudesta päätöksentekoon ja aina median tuottamaan koulu-uutisointiin saakka!

MLL:n järjestämä vuotuinen koulurauha julistetaan lukuvuodelle 2019-2020 Kajaanista. Tilaisuus järjestetään 20.8.19 Lehtikankaan koululla. Julistus on järjestyksessään 29. Tervetuloa mukaan julistamaan koulurauhaa. Tilaisuutta voi seurata livestreamina koulurauhasivustolla olevan linkin kautta.



Vastuuta ja huolenpitoa

Oppilaat ovat valinneet koulurauhan teemaksi tänä vuonna "vastuun" ja sloganiksi "pidetään huolta". Koulurauhan verkkosivuilla todetaan teemasta, että "se kuvastaa hyvin vastuun eri puolia: vastuuta omasta itsestä, koulukavereista, kouluyhteisöstä sekä myös koko yhteiskunnasta. Pidetään huolta luonnosta, toisista sekä itsestä. Koulussa kaikkien yhteinen vastuu on, että siellä on hyvä ja turvallinen olo opiskella, ja että jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenään."

Teema ja sen kuvaus osoittavat suomalaisten nuorten fiksuutta. Yllä siteeratussa lauseessa kiteytyy oikeastaan kaikki oleellinen, mitä ihminen ja hänen ympäristönsä tarvitsevat hyvään kasvuun ja kehitykseen. Koulurauhan julistustekstissä painotetaan jokaisen vastuuta omasta positiivisesta asenteesta toisia ihmisiä ja ympäristöään kohtaan. Jokainen vaikuttaa vallitsevan ilmapiirin muodostumiseen omalla asenteellaan sekä omalla käytöksellään toisia kohtaan. Nuoret muistuttavat tekstissä sanojen ja tekojen välistä yhteyttä: "mieti tarkkaan, ennen kuin teet tai sanot mitään. Sanat ja teot vaikuttavat toisiinsa." Julistuksessa painotetaan myös jokaisen vastuuta sosiaalisessa mediassa toimimisesta: "älä sano somessa mitään, mitä et voi sanoa kasvotusten." Hyvä muistutus myös meille aikuisille!

Koulurauhan syvintä merkitystä on se, että jokainen saa päivittäin kokea olevansa osallinen omaan viiteryhmäänsä ja tulla siinä hyväksytyksi syrjimisen ja kiusatuksi tulemiseen sijaan. Meidän on tehtävä päivittäin töitä ja otettava vastuuta jokaisella sektorilla myönteisen koulupäiväkokemuksen muodostumisen eteen. Toteutuakseen tämä vaatii koulun yhteisöllistä ja yhteistyötä edistävää toimintakulttuuria sekä aikuisten vahvaa arvostusta lasta ja lapsuutta, opetusta ja opettajuutta sekä kasvua, kasvatusta ja vanhemmuutta kohtaan. Se, mitä me aikuiset olemme, välittyy helposti myös lapsiin ja siihen, mitä he ovat. Siksi toivon koulurauhaa vaalivaa asennetta koulujen ja kotien lisäksi myös muulta yhteiskunnalta. On tärkeää, että koulun arvostus näkyy kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa niin puheissa mutta ennen kaikkea teoissa. Käytännössä tämä on sitä, että kasvatukselle ja opetukselle taataan riittävät resurssit. Vastaavasti koulut ovat valmiita edistämään myönteisellä asenteella opetusta ja opettajuutta. Myös medialla, neljännellä valtiomahdilla on vastuunsa tässä ketjussa. Yksittäisten negatiivisten koulukokemusten ja niistä johdettujen yleistysten esittäminen ei kerro totuutta koulusta. Kouluissa tapahtuu paljon hyvää ja kokemukset oppimisesta ja opettajuudesta ovat pääosin myönteisiä, kun tarkastellaan kuvaa vaikkapa erilaisten kansallisten arviointitulosten valossa (alla pari Karvin uusinta julkaisua malliksi). Tämän kouluissa olevan hyvän sekä aivan normaalin sujuvan kouluarjen olisi tarpeellista saada parempi näkyvyys myös valtamedioissa. Näiden tavallisten meikäläisten blogien, kuten tämän ja muiden sosiaalisten yksityismedioiden voima ei siihen riitä.


Lopuksi

Pidetään yhdessä huolta suomalaisesta koulusta, lasten hyvästä kasvusta ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta huolehtimalla koulurauhasta myös lukuvuonna 2019 - 2020. Pidetään huolta ja otetaan myös vastuuta siitä, että suomalainen koulu pystyy toimimaan täysillä lasten hyvän kasvun edistäjänä yhteistyössä perheiden sekä keskeisten sidosryhmien kanssa, ja annetaan opetuksen ammattilaisille ja kouluille mahdollisuus kehittää työtään hyvää oppimista ja kasvua edistävään suuntaan. Pidetään huolta ja otetaan vastuuta siitä, että opettajuus kaikilla koulutussektorin tasoilla, varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, näyttäytyy nuorille kiinnostavana ja potentiaalina ammattina myös tulevaisuudessa. Muistetaan siis vielä tulevaisuudessakin nuorten tänään lähettämä koulurauhaviesti: Pidetään huolta ja otetaan vastuuta. Ja me aikuiset, annetaan tämän viestin näkyä arjessamme vanhemmuudesta päätöksentekoon ja aina median tuottamaan koulukuvaan saakka!


Linkkejä 

MLL - koulurauha -sivusto

Opetushallitus, uutiset 20.11.2018 "Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan itseohjautuvuudesta, digitalisaatiosta ja ilmiöoppimisesta?"

OPS-TYÖN ASKELEITAEsi- ja perusopetuksenopetussuunnitelmien perusteiden2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:201

”ETTÄ TIETÄÄ MISSÄON MENOSSA”Oppimisen ja osaamisen arviointiperusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2019

Opettajien näkemyksiä historian opetussuunnitelmaperusteista. Jukka Rantala ja Najat Ouakrim-Soivio. Kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto. Ainedidaktiikka 2(2) (2018), 2–20.