lauantai 18. marraskuuta 2017

#kainutlaatuinenope - innostavaa opettajien täydennyskoulutusta yli kouluasterajojen

Voi todeta vilpittömästi, että tältä päivältä on takana ehdottomasti vuoden paras ja innostavin työpäivä. Kainuulaiset opettajat esi- ja perusopetuksesta, toiselta asteelta, vapaasta sivistystyöstä sekä ammattikorkeakoululta kokoontuivat yhteiseen koulutuspäivään - kainutlaatuinenope. Paikalle Lehtikankaan monitoimitaloon oli saapunut yli 600 opettajaa sekä reilut 60 kouluttajaa. Koulutuksen sisältö rakentui kaikkia koulutusmuotoja yhdistäville teemoille yritteliäisyys, uudet oppimisympäristöt sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot. Oppimisympäristö oli avoin eli jokainen opettaja sai kiinnostuksena mukaan osallistua luentoihin tai työpajoihin. Jos itselle ei löytynyt siihen hetkeen juuri sopivaa sisältöä ja vierellä oli hyvä työporukka, saimme muodostaa omia popup-ryhmiä ja käydä keskustelua asiasta, joka mieltä eniten sillä hetkellä kutkutti. Minulle päivä näyttäytyi (k)ainutlaatuisen innostavana ja näin ympärilläni 600 innostunutta ja osallistuvaa ihmistä. Tekemisen ilo oli käsin kosketeltavaa. Päivä kantaa pitkälle.



Koulun tulevaisuutta

Osallistuin aamusta Leena Pöntysen peruskoulun tulevaisuutta käsittelevään luentoon. Luento oli erittäin hyvä ja ajatuksia herättävä. Leena kysyi muun muassa, millainen koulu tukee parhaiten lasten kasvua muuttuvassa maailmassa? Millainen on maailman muutos? Tieto pirstaloituu ja tiedon määrä kasvaa huikeasti. Teknologinen kehitys on erittäin nopeaa ja työelämän olemus muuttuu nopeasti. Emme kouluttaudu enää vain yhteen, tiettyyn ammattiin vaan työelämä koostuu useista urista. Tämän vuoksi koulun tärkein tehtävä on opettaa lapsille ja nuorille rohkeutta, luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Koulun on autettava lasta löytämään vahvuutensa. Leena muistutti, että koulu on vahva instituutiona mutta totesi, että samalla koulu on liian vahva. Haasteeksi muodostuu, että liian vahva instituutio ei pysty tai uskalla luopua tavoistaan, eikä omaa riittävää uudistumiskyvykkyyttä.

Leena Pöntynen
Kun katsotaan vallitsevan faktan näkökulmasta tämän hetken koulua, törmätään muutamiin haasteisiin. Koulun hyvinvointiprofiilin mukaan yli kolmannes oppilaista kokee, että hänen työtään ei pidetä arvosteta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yli 100 000 alakoululaista kokee koulun arjessaan näin. Yläkoululaisilla tilanne on sama, joskin hieman pienempänä oppilasmäärältään. Tulevaisuuden taitojen kannalta tärkeää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessaan käyttää harvemmin tai ei lainkaan noin 15 prosenttia opettajista. Luku on sinänsä pieni mutta Leena painotti, että käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 22 500 oppilasta ei koske lainkaan laitteisiin ja noin 85 000 oppilasta pääsee vain harvoin työskentelemään laitteiden kanssa ja hyödyntämään tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia oppimisen ja ajattelun tukemiseksi.

Edellä vain muutama poiminta Leenan hienosta luennosta. Luento herätti paljon keskustelua ja pohdimme, millainen koulu tukee parhaiten lasten oppimista ja kasvua. Lyhyesti voisi todeta, että ajatus kääntyi meillä monella turvalliseen ja tiedollisesti eheään eli kokonaisvaltaiseen kouluun. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja koulun vahva oppitunti- ja oppiaineperinne on haaste koulun kehittymiselle. Koulun on opittava tunnistamaan myös muualla tapahtuvaa oppimista. Täytyy todeta tähän kohtaan, että Kaisa Vuorisen ja kumppaneiden luoma positiivinen cv -konsepti on avain koulun oppimistodellisuuden kehittämiselle.


Opetusteknologiaa

Toiseksi päivän kohteeksi otin Jari Larun opetusteknologian sovelluksia esittelevän luennon. Luento tarjosi mahdollisuuksia periaatteen "opettele joka vuosi itsellesi vähintään yksi uusi taito" toteuttamiselle. Jarin luoma materiaali on hyvä tuki opettajan teknologiatuetun opetuksen polulle. Linkki luennon materiaaliin löytyy osoitteesta: bit.ly/kainut2017

Perehdyin tunnin aikana thinklink-ohjelmaan mobiiliversiona ja tietokoneella. Ohjelman käyttö oli selkeä mutta pedagoginen käyttötarkoitus ei heti auennut. Eipä hätää. Pieni porina vieruskavereiden kanssa avasi ohjelman pedagogiset käyttömahdollisuudet sekä osoitti konkreettisesti sen, miten taitavia pedagogeja opettajamme ovat. Opettajat keksivät hetkessä, millaisin kuvin ohjelma tarjoaa oppilaille oppimisen paikkoja.

Hyvä luento innostaa ottamaan selvää asioista myös itse ja tämä luento ohjasi tähän. Tunnin aikana tuli selvitettyä itselle, miten päästään kiinni 360 astetta kuvaamiseen ja kuvan julkaisuun. Lisäksi google site-työkalun tarjoama mahdollisuus avasi uusia ideoita verkkosivujen tekemiseen.

Pekka Peura


Yksilöllistä oppimista

Pekka Peuran käänteisen opetuksen luennolle ehdin valitettavasti vain luennon loppuun mutta hyvä tunnelma välittyi jo hetkessä. Opettajat olivat kiinnostuneita ja miettivät tosissaan opetustavan mahdollisuuksia sekä myös riskejä. Seuraava asia jää ehkä kontekstistaan irralliseksi mutta itseäni ihastutti Pekan muistutus siitä, että heterogeeniset ryhmät tukevat parhaiten oppilaan oppimista. Heikommat oppilaat oppivat taitavilta oppilailta ja oppilaat kielellistävät osaamistaan enemmän kuin homogeenisissä ryhmissä. Opetuksessa on edelleen riskinä, että kouluun muodostuu pysyviä tasokurssiratkaisuja, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, eikä enää 2020-luvun pedagogiikkaa.


Lopuksi

Kiitokset Aikopan porukalle hienosti suunnitellusta ja toteutetusta päivästä. Kiitos Irene, Kaisa, Kati, Hannu, Anu, Seija, Teija, Anja - jos joku jää mainitsematta, niin pahoittelut, kaikille kiitos. Viime vuonna innovoitu Open space -konsepti on loistava. Suosittelen muualle Suomeen, että jos olette kiinnostuneet innostavasta täydennyskoulutuskonseptista, ottakaa yhteys Aikopaan.

Muutamat jututtamani opettajat ihmettelivät, miten työpäivä ei tunnu työltä vaan ennemminkin voimaannuttaa. Luennoitsijoita kiiteltiin asiantuntevuudesta ja samalla harmiteltiin, kun vain osaan loistavasta tarjonnasta ehtii osallistumaan. Ratkaisuksi esitettiin, että voisiko koulutus olla kaksipäiväinen ja voisiko koulutukseen yhdistää vapaamman yhteisen iltatapahtuman. Marraskuinen ajankohta koettiin hyväksi. Tämä kertoo, että konsepti on enemmän kuin toimiva.



Pari linkkiä aiheeseen liittyen:

Martti Hellström Kainutlaatuinen veso

Ruusu-unelmia ja villasukkia Kainutlaatuinen ope 2017 - kainutlaatuiset kokoontuivat Kajaanissa

Haave luo tavoitteen, tavoite luo tahtoa ja tahto halua ponnistella haaveen toteuttamiseksi - tässäpä koululle tavoitetta!

Pisa Suomi vs. Viro - oppimisessa on kyse motivaatiosta


Opettajuus, tulevaisuus ja opettajien osaamisen kehittäminen












lauantai 11. marraskuuta 2017

Sivistys ja koulun tulevaisuus

Tämä teksti on Lehtikankaan monitoimitalon vihkijäisjuhlassa pitämäni puhe (10.11.17)

Pääministeri Juha Sipilä oli
juhlapuhujana tilaisuudessa
Arvoisa pääministeri, kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö. Tervetuloa Lehtikankaan monitoimitalon avajaisjuhlaan. Aluksi haluan kiittää kaupungin puolesta hankkeen eteen töitä tehneitä viranhaltijoita, pääsuunnittelija Karsikasta, ALT- arkkitehtejä, JL-rakentajia, rakennustöihin osallistuneita työmiehiä ja yrityksiä sekä talossa toimivien yksiköiden työntekijöitä, oppilaita ja päiväkotilapsia siitä, että teitte tämän hankkeen sujuvasti eteneväksi ja sellaiseksi, josta kajaanilaisten päättäjien oli hyvä tehdä päätökset, joiden hedelmää saamme nyt nauttia. Esitän lisäksi kiitokset opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hankkeen eri osien rahoittamisesta.

Kajaanin kaupunki on sijoittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 40 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Lyseon peruskorjauksen ja parin pienemmän investoinnin jälkeen koulu- ja päiväkotikiinteistöjä on kunnostettu 60 miljoonalla eurolla. Kajaanissa halutaan sijoittaa tulevaisuuteen, terveyteen ja sivistykseen. Tästä meidän jokaisen kannattaa olla tyytyväisiä. Kajaanilaiset poliittiset päättäjät ovat osanneet ja pystyneet tekemään viisaita päätöksiä. Kiitokset heille tästä.
 
Sivistys kumpuaa suhteestamme lähiympäristöömme sekä asenteestamme työtä, tietämistä ja toisia ihmisiä kohtaan

Tämä talo on konkreettinen osoitus kaupunkimme sivistystahdosta. Tämä talo on konkreettinen kuva sivistyksestä. Tässä rakennuksessa yhdistyvät kasvatus ja kulttuuri, sivistyksen perusainekset. Mitä sivistys tarkoittaa käytännössä? Aloitan määrittelyn Eero Ojasen ajatusta Kiven seitsemästä veljeksestä lainaten: ” Veljeksistä nuorin ”pursuaa alusta alkaen aivan omaleimaistaan tiedon ja tietämisen iloa... Kiven kuvaus siitä, miten tuo myöhempi Eero Vuorenkalma tiesi kotomaansa ”rajat, sen meret, sen salaisesti hymyävät järvet ja nuo risuaitoina juoksevat hongistoiset harjanteet”, kannattaa ottaa hyvin vakavasti … entä jos ihminen todella tarvitsee jotain tuon kaltaista positiivista suhdetta kulttuuriin, ja juuri omaan kulttuurinsa? … Ihmisen sivistys on johonkin kuulumista, maailman ja oman paikan jäsentämistä, ja siinä omalla kulttuurilla ja kulttuuriympäristöllä on aivan omanlaisensa merkitys. Tieto on osa ihmisen sisintä.” Tästä Ojasen ajatuksesta sivistykselle muodostuu määritelmä, joka voidaan huomioida koulutyössä opetuksen sisältöjä valittaessa. Sivistys on myönteinen ja elävä suhde ympäristöömme.

 
Juhlayleisö saapumassa tilaisuuteen. Kuvassa keskellä
pääsuunnittelijat ja arkkitehti sekä urakoitsijan edustaja
Sivistys kumpuaa kasvatuksesta ja sillä on siten yhteys koulutukseen. Sivistyksen avulla pystymme ymmärtämään nykyisyyttä ja arvioimaan tulevaisuutta. Sivistys on yhteiskunnan kehityksen mitta ja hyvinvointimme perusta. On muistettava, että ilman sivistyksen taitoja, emme koskaan kykenisi hankkimaan sitä vaurautta ja yhteiskunnan tasapainoa, josta nyt nautimme. Sivistyksen eteen on ponnisteltava päivittäin. Eilen oli Kainuun Sanomissa uutinen, jossa pienen kunnan nuoret kokivat olevansa – uutistekstiä siteeraten – ”sivistymättömiä juntteja muihin verrattuna”. Oli surullista lukea, että lapset ajattelevat itsestään tällä tavoin. Sivistys ei ole sidoksissa asuinpaikkaan. Sivistys ei ole myöskään synnynnäisesti periytyvä ominaisuus. Meillä on esimerkiksi yhteiskunnallisesti korkean aseman omaavia ja korkean koulutuksen edellyttämiä ammatteja, jotka miellämme helposti sivistyneisyyteen kuuluviksi. Sivistyneisyys ei kuitenkaan ”synny” yksistään koulutuksen, tai yhteiskunnallisen aseman kautta. Keskeistä on ymmärtää, että voimme elää elämäämme ja tehdä töitämme joko sivistyneellä tai mekaanisella otteella, ammatista, asuinpaikasta, asemastamme tai koulutuksestamme riippumatta. Jokainen ammatti ja työ sisältävät osa-alueita, joita voidaan suorittaa mekaanisesti – helppouteen pyrkien, totuttujen tapojen, rutiinien tai perinteisten ajattelumallien varassa. Jokainen ammatti sisältää myös mahdollisuuden tehdä työtä sivistyneellä otteella: ajatellen, käyttöteoriaansa kehittämällä, sopivasti ponnistellen, ottamalla haasteet ja muutokset vastaan kehittävällä otteella, ammatillisuuttaan edistäen. Sivistyneellä otteella työtään tekevä ja elämäänsä elävä ihminen huolehtii kehityksestään, välttää toimintansa ja ajattelunsa mekanisoitumisen. Sivistys on siten asenne ja suhtautumistapa toisia ihmisiä, elämää, ympäristöä sekä tietoa ja toimintaa kohtaan.

Yhteiskunnan muutos haastaa perinteiset instituutiot uudistumaan

Yhteiskunnan muutos on merkittävä ja muutoksen tahti nopea. Muutos haastaa perinteisiä instituutioita, kuten kouluja ja päiväkoteja uudistumaan. Julkinen keskustelu koulutuksen suunnasta on ollut muutoksesta johtuen vilkasta. Monipolvisessa ja mielipiteisiin vaikuttavassa keskustelussa on kova työ pitää horisontti kirkkaana. Keskeisiä teemoja ovat olleet mm. oppimistulokset sekä suomalaisen koulun kyky edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että koulu ei enää pysty tasaamaan oppilaiden sukupuolesta, asuinpaikasta tai perheen sosioekonomisesta asemasta johtuvia oppimistulosten eroja. Tämä on aiheellinen huoli. Pienenä kansakuntana meidän ei ole varaa hukata ihmisissä olevaa potentiaalia ja tämän vuoksi koulujen ja päiväkotien toimintaa on kehitettävä. Kehitystyö edellyttää meiltä halua katsoa eteenpäin ja rohkeutta olla pelkäämättä epäonnistumista. Tulevaisuutta tehdessä on turhaa haikailla vanhoja hyviä aikoja - Huomisen ongelmat ratkaistaan mennyt aika tuntien ja arvostaen, mutta menetelmin, jotka valitaan nykyisen ajan tarpeet tunnistaen ja ymmärtäen. Menestyminen edellyttää meiltä sivistynyttä otetta pedagogiikan ja opettajuuden kehittämiseen.

Opettajista ja oppilaista koostuva kuoro
Oppimistulosten ja eriarvoistumisen kasvun lisäksi nostaisin samanaikaiseksi huoleksi, valtakunnallisesti katsoen myös sen, että opettajien sekä kuntien pedagogisen osaamisen ja uudistumiskyvyn taidot näyttäisivät alkaneen eriytymään. Tällainen eriytymisen kehitys rapauttaisi toteutuessaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän suomalaisen koulun pahoin. Tämä signaali on tunnistettava koulutusta kehitettäessä. Kajaanissa tehdään hyvää työtä koulujen ja päiväkotien vahvuuksien ja opettajien osaamisen vaalimiseksi. Opettajien täydennyskoulutus on meillä suunniteltua. Koulut tai päiväkodit eivät kilpaile keskenään epäterveellä tavalla vaan tietoa sekä osaamista jaetaan, ja eri kouluasteet tekevät yhteistyötä osaamisen jakamisen eteen. Nopeatahtista muutosta on vaikean tuntuista hallita, mikä aiheuttaa helposti huolta ja ahdistusta. Hallinnan vaikeudesta huolimatta ohjat on pidettävä omissa käsissä ja luotettava osaamiseensa. Olemmekin linjanneet tänä syksynä niin, että seuraavat pari kolme vuotta keskitymme niiden uusien asioiden haltuun ottamiseen opetussuunnitelman, uusien oppimisympäristöjen sekä välineiden osalta, joita parin viime vuoden aikana olemme aktiivisesti ottaneet käyttöömme. Pidetään siis yhdessä huoli siitä, että jokainen opettaja ja sitä kautta jokainen lapsi pysymme samassa veneessä. Hyvän kasvun takana on aina rauha ja johdonmukaisuus.

Monitoimitalon johtaja, rehtori Arto Koskivirta
Mitä on tulevaisuuden sivistys?

Mitä 2000-luvun (yleis)sivistys voisi olla? Sivistyksen moraalinen ulottuvuus vahvistuu entisestään. Ihmisen kyky toimia itsensä, toisten sekä ympäristönsä parhaaksi korostuu. Nämä tekijät ovat jo nyt sivistyksen tiedollista ulottuvuutta tärkeämpiä. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman uusissa perusteissa sivistyksen merkitys on huomioitu hyvin ja tavoitteeksi asetetut laaja-alaisen osaamisen alueet ovat erinomainen luokittelu 2000-luvun sivistyksen perusteiksi. Kyseisiä osaamisen alueiden hallintaa edellytetään jo nyt meiltä aikuisilta, jotta pystymme esimerkillämme niitä opettamaan lapsille ja nuorille. Esimerkiksi Ajattelu ja oppiminen tarkoittaa sivistyksen näkökulmasta sitä, että ihminen pystyy ajattelemaan ja arvottamaan ymmärtämänsä tiedon itse ilman, että antaa muiden suoraan vaikuttaa käsitystensä muodostumiseen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot puolestaan sitä, että sivistynyt ihminen haluaa huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja myös toisten ihmisten hyvinvoinnista. Sivistynyt ihminen hallitsee ajankäyttöään sekä talouttaan ja kykenee siten vastuulliseen elämään. Työelämätaidot ja yrittäjyys kasvattavat meitä puolestaan oppimaan oma-aloitteisen, sinnikkään ja yritteliään asenteen elämää sekä työntekoa kohtaan. Tällöin sivistyneellä ihmisellä on valmius tunnistaa tarpeensa ja kehittää osaamistaan tarpeiden mukaisesti sekä kykyä tuotteistaa omaa osaamistaan ja luoda siten uusia mahdollisuuksia ympärilleen työn näkökulmasta. Näin muutama osa-alue seitsemästä mainiten.

Kannustan teitä talon henkilökunta ja oppilaat tekemään työtä ja ponnistelemaan hyvän tulevaisuuden eteen. Vaalikaa tätä taloa ja kehittäkää sen toimintakulttuuria toista ihmistä, tietoa ja työtä arvostavaan ja sekä iloiseen yhdessä tekemisen kulttuurin, mikä kantaa teitä kaikkia hyvää kasvuun ja tulevaisuuteen. Näillä sanoilla haluan toivottaa tälle talolle ja sen väelle menestyksestä ja sivistyksen rikastamaa tulevaisuutta!