maanantai 3. marraskuuta 2014

OPS 2016 tulee. Olemmeko valmiita?

Olen saanut kunnian työskennellä vuodesta 2012 alkaen Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita laativassa rakenne- ja tavoitetyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on ollut kirjoittaa ehdotus esi- ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen perusteiden rakenteeksi. Tähän on sisältynyt perusopetuksen arvoperustan, tehtävän, tavoitten sekä toimintakulttuurin linjausten muodostaminen. Lisäksi työryhmä on laatinut esityksen siitä, miten opetussuunnitelman keskeinen tavoite, laaja-alainen osaaminen määritetään osaksi sisällöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita, ja mitkä ovat opetuksen eheyttämisen toteuttamisen periaatteet. Työryhmän puheenjohtajan Irmeli Halisen ja Opetushallituksen opetusneuvosten työ on ollut vakuuttavaa. Opetushallitus on huolehtinut ansiokkaasti eri sidosryhmien laajan osallistamisen ja sen, että eri tahot ovat prosessin alusta alkaen saaneet aidon mahdollisuuden vaikuttaa työn sisällön muodostumiseen. Työryhmän muut jäsenet - opettajat, rehtorit, yliopiston tutkijat - ovat tuoneet työskentelyyn ja opsin perusteisiin sisällön, jonka tuloksesta voidaan olla kiistämättä ylpeitä. Koen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä työtä tällaisessa ryhmässä!


Koulun toimintakulttuuria muuttava ja lapsen kasvua tukeva ops

Kohta on kuntien vuoro ottaa ops-paketti haltuunsa. Töitä on toki jo monessa kunnassa tehty usean vuoden ajan opettajia ja sidosryhmiä osallistaen sekä ennen kaikkea pedagogista keskustelua vaalien. Onkin todettu, että tätä opetussuunnitelmaa ei tehdä kirjoittamalla vaan keskustelemalla. Tavoite on ollut alusta alkaen, ei enempää eikä vähempää, kuin peruskoulun toimintakulttuurin uudistaminen. On jo pitkään oltu tietoisia koulutyön motivaation ja mielekkyyden laskusta sekä ennen kaikkea siitä, että vallalla oleva sisältöpainotteinen toiminta ei tue riittävästi lasten kasvua moniarvoisessa ja globaalissa yhteiskunnassa. Opetussuunnitelman uudistamisen myötä koulu on muuttumassa lopultakin lasten kasvua sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaksi toimijaksi. On alettu ymmärtämään, että ilman kasvatusta ja hyvinvointia ei yhteiskunnassamme saavuteta vaurautta ja osaamisen kasvua.


Kainuun kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä opsin laadinnassa

Kainuussa ops-työtä tehdään yhteistyössä yhdeksän kunnan kesken (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi, Vaala, Puolanka, Paltamo, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Kuntien keskinäinen yhteistyötyö on jo vuosia ollut tiivistä ja sitä on tehty erityisesti opettajien täydennyskoulutuksen saralla sekä kuntien sivistys- ja opetustoimen johdon kesken. Jo tältä perustalta oli selvää, että yhteistyötä tullaan tekemään myös opsin laadinnassa. Keskeiset tavoitteet yhteisen ops-prosessin perustana ovat olleet:

1) yhteistyöllä pystytään hyödyntämään paremmin kunnissa oleva opettajien hyvä osaaminen

2) yhteinen esi- ja perusopetuksen suunnitelma varmistaa, että kainuulaiset lapset saavat nauttia laadukkaasta opetuksesta asuinpaikastaan riippumatta

3) kuntien talouden kannalta on järkevää, että luodaan yksi yhteinen organisaatio Kainuuseen opetussuunnitelman laatimiseksi, kuin että jokainen kunta loisi tätä varten omansa (yhdeksän kertaa)

Linjaus yhteiselle työlle tehtiin vuoden 2013 aikana. Tällöin myös kunnissa alettiin virittäytymään opetussuunnitelmatyöhön tutustumalla kukin omaan tahtiin ja omat viestintäkanavat hyödyntäen perusteluonnoksiin. Samalla aloitettiin Osaava-rahoituksen avulla opettajien täydennyskoulutus,. Kainuuseen on koulutettu hankkeen avulla, työyhteisökouluttaja Asko Leppilammen sekä paikallisen täydennyskoulutusyksikön AIKOPA:n ja sieltä Kaisa Ottavainen-Nurkkalan vetämänä niin kutsuttuja kehityksen suuntaajia (kesuttajia). Kaikkiaan kuntiin on koulutettu yhteensä liki 50 kesuttajaa. Kesuttajat ovat sisäisestä täydennyskoulutuksesta ja konsultoinnista kiinnostuneita opettajia, joiden varaan on nyt pystytty perustamaan opetussuunnitelman eri aihealueiden työryhmien runko. Koulu on asiantuntijaorganisaatio ja opettajat erittäin korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tätä resurssia halutaan hyödyntää sisäisen koulutuksen kehittämiseksi ja ops-työn laadun varmistamiseksi. Tämän lisäksi kunnat ovat osallistuneet erilaisiin ops-koulutuksiin kukin omien lähtökotien ja tarpeiden mukaisesti. On katsottu, että oppi ei ojaan kaada ja on etu, että omaksumme mahdollisimman paljon ops-tietoa tulevan työn perustaksi. Koulutuksien annin osalta on keskitytty erityisesti saadun tiedon siirtämiseen henkilöstön keskuudessa sekä opettajien osallistamiseen. Kouluissa on pidetty aktiivisesti yllä opetussuunnitelmallista keskustelua. 

Lukuvuoden 2014 - 2015 alusta Kainuuseen palkattiin kaksi yhteistä opetussuunnitelmakoordinaattoria, toinen esiopetukseen (Kaisa Mustonen) ja toinen perusopetukseen (Eija Heikkinen). Kuntien sivistys- ja koulutoimen johtajat muodostavat ohjausryhmän ops-työlle. Koordinaattorit ovat valmistelleet yhteistyössä kesuttajien, Leppilammen, AIKOPAN sekä kuntien sivistysjohdon kanssa vuoden 2015 alusta alkavaa konkreettia opsin laadintaa. Kajaanin rehtorikollegion toimesta on valmisteltu tuntijakoesitys kuntiin, josta kunnat tekevät päätöksen viimeistään tammikuuhun 2015 mennessä. Tavoitteena on yhteinen tuntijaon perusta (tavoite 226 h), jonka pohjalta kunnat voivat tarkentaa omansa. Syksyn 2014 aikana kunnissa on järjestetty opetussuunnitelmatyötä koskevia veso-koulutuksia kesuttajien vetämänä. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut virittää yhdeksän kunnan opettajat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Kaikkiaan ops-työhön orientoiva prosessin voidaan sanoa olleen sopivan intensiivinen ja Kainuussa voidaan sanoa, että olemme valmiita opsin laadintaan. 


Uusi ops on mahdollisuus koulun kehittämiselle

Opsista on tarkoitus luoda lopultakin elävä asiakirja, ei staattista paperia opettajanhuoneitten kirjahyllyihin pölyttymään. Tämän onnistunut toteutuminen edellyttää joustavaa sähköistä työkalua opetussuunnitelman laadintaan, joka mahdollistaa edelleen prosessin aikaisen monialaisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä jatkuvan opetussuunnitelman päivittämisen. On puhuttu opsin e-perusteista mutta niiden valmistuminen heti vuoden 2015 alkuun on vielä epätodennäköistä. Kunnissa onkin varauduttava tähän ja mietittävä myös omia ratkaisuja sähköisen ops-ympäristön laatimiseksi. On muistettava, että varsinainen ops-työ ja opetuksen kehittäminen alkaa todenteolla vasta 1.8.2016 alkaen ja sitä tekevät ammattitaitoiset opettajamme yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja koulun muiden keskeisten sidosryhmien kanssa!

Päivitys blogitekstiin 4.11.14 klo 21.50: Opetushallituksen lupaamat e-perusteet valmistuvat alkuperäisessä aikataulussa (helmi-maaliskuu 2015). Aiheesta lisää Opetushallituksen sivuilta: 
http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/eperusteet_palvelu_tulossa_osaksi_opintopolkua?language=fi&utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

Lisätietoa ops-prosessista


2 kommenttia:

  1. Täyttä asiaa, Mikko. Ihan kiintoisaa hommaa tämä 'plokkaaminen'.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Eilen oli kuntien yhteistä veso-koulutusta aiheeseen ja toiminta oli hyvää. Kesuttajat olivat tehneet hyvää työtä.

    VastaaPoista