lauantai 13. joulukuuta 2014

Se kuka kestää parhaiten elämän koettelemukset, on parhaiten kasvatettu - työhyvinvointi ja työssäjaksaminen

Nyt kun Suomessa on päätetty nostaa eläkeikää, on työssäjaksamisesta tai tarkemmin sanottuna työhyvinvoinnista muodostunut entistä merkittävämpi keskustelun aihe. Työpahoinvoinnilla on merkittävät negatiiviset vaikutukset organisaation talouteen ja tuottavuuteen. THL julkaisi alkuvuodesta tutkimuksen, jossa todettiin että noin neljäsosa ihmisistä ei jaksa työssään ja kokee, ettei jaksa työssään eläkeikään saakka. Nyt on julkaistu (työ)hyvinvoinnin kokemuksen sekä asuinpaikan välistä yhteyttä kuvaavaa tutkimustietoa (THL - Työkyky vaihtelee: pääkaupunkiseudulla paras, huonoin tilanne Kymessa ja Porissa).

Tietoisuus työhyvinvoinnin merkityksestä ja rakentumisesta on vahva. Esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin portaat toiminta- ja arviointimalli avaa aiheen seikkaperäisesti mm. työnantajan käsiteltäväksi, niin että pystytään analyyttisesti puuttumaan työhyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin organisaatiossa. Osa asiantuntijoista on puolestaan vahvasti sitä mieltä, että ei pitäisi puhua työhyvinvoinnista, koska kyse on laajemmasta hyvinvoinnin kokonaisuudesta. Koska ei ole erillistä työelämää, ei voi myöskään olla hyvinvoinnista erillistä työhyvinvointia. Tämän näkökulman yksi tunnettu puolestapuhuja on Jaakko Heinimäki.

Vaikka työnantajalla on vastuu ja rooli työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisestä ja tämä vastuu on huolehdittava hyvin, käännyn itsekin "työ ja hyvinvointi - elämä ja työ -näkökulman" kannattajaksi. Tästä näkökulmasta THL:n kuvaamaan jaksamisen problematiikkaan liittyen muutama ajatus seuraavassa.


On opittava rakastamaan terveellä tavalla omaa olemustaan

Iso osa hyvinvoinnistamme juontuu kasvatukseen ja myöhempään itsekasvatukseen. Kyse on hyväksytyksi tulemisesta sekä elämän tasapainoisuudesta ja (itse)tietoisuudesta. Rousseau on sanonut asiasta sattuvasti: se kuka kestää parhaiten elämän koettelemukset, on parhaiten kasvatettu. Ketään ei voi tietenkään lähteä syyttämään esimerkiksi työuupumisesta, koska sen puhkeaminen on usein monitahoinen prosessi. Varmaa kuitenkin on se, että paljon on ihmisestä itsestään kiinni, millaiseksi hyvinvointi elämässä ja työssä muodostuu. Jokainen pystyy vaikuttamaan tähän suotuisasti omilla tietoisilla valinnoillaan.

Tasapainoinen ihmiselämä on kuin kolmijalka, jossa yksi jalka on perhe / läheiset, toinen työ / arkiset toimet, kolmas harrastukset / muu elämä. Näiden kolmen jalan tasapaino pitää elämän tasapainossa ja jokaista jalkaa tulee vaalia. Jos yksi jalka pettää tai se puuttuu, on vaikea pysyä pystyssä. Ajatus perustunee trikotomiselle ihmiskuvalle (Viktor Franklin). Ihminen koostuu ruumiista, sielusta ja hengestä.

Simo Skinnari toteaa aiheesta, että ihmisen olemus (essentia) muodostuu kehollisesta (naturalistisesta), kulttuurisesta ja artefaktisesta (kulturaalisesta) sekä henkisestä (eksistentiaalisesta) ulottuvudesta. Ihmisen tulisi ymmärtää (tietoisuus) elää näiden kolmen ulottuvuuden kanssa tasapainossa. Ihmiselämän haaste on, miten tavoittaa erityisesti elämän henkinen ulottuvuus. Elämme usein liian vahvasti tai yksipuolisesti kehon tai artefaktisen todellisuuden kautta. Emme saavuta hyvinvoinnin kannalta tärkeää tasapainoa.

Essentialisesta näkökulmasta tarkasteltuna meillä jokaisella on jokin jo syntymästä annettu olemus (essentia). Ihmisen tulisi kyetä huomioimaan ja rakastamaan omaa ydinolemustaan, jotta emme suojautuisi alemman minämme eli egomme turvaan. Tässä kasvatus muodostuu täydelliseen keskiöön. Kyse on hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisesta, niin lapsuudessa kuin myöhemmässä elämässä sellaisenaan, jollaiseksi on tähän elämään sattunut syntymään. Jos kokemus on päinvastainen, suojautuu ihminen omaan egoonsa. Toiset koetaan uhkana omalle henkiselle tai fyysiselle olemassaololle. Kun ihiminen saa kokea hyväksyntää sellaisenaan kuin on sattunut syntymään, opimme rakastamaan itseämme terveellä tavalla. Ihmisellä ei ole tällöin tarvetta kokea katkeruutta, kateutta tai vihamielisyyttä toista ihmistä kohtaan vaan kykenemme tahtomaan toiselle hyvää hänen itsensä vuoksi ilman ehtoja.


Terve sielu terveessä ruumiissa

Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunta ja terveet elämäntavat ovat perusta ihmisen hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Suuri osa työpahoinvoinnista saataisiin kääntymään omaehtoisten terveitten elämäntapojen kautta työhyvinvoinniksi. Edellä mainitusta THL:n tutkimuksesta työssään heikommin jaksavasta neljänneksestä vähintään puolet kokisivat varmasti parempaa jaksamista, jos kukin huolehtisi paremmin riittävästä liikunnasta, riittävästä unesta ja terveellisestä ravinnosta.

Ihminen kaipaa haasteita. Työssä jaksamisen perusta ei ole työn helppoudessa vaan selkeydessä. Selkeys rakentuu ensisijaisesti oman ponnistelun ja ajattelun kautta (ks. blogiteksti On tehtävä työtä kuin talonpoika ja ajateltava kuin filosofi - osaamista vai sivistystä?). On opittava halu nauttia ja ratkaista eteen tulevista ongelmista. William Jamesin ajatus tiivistää tämän osuvasti:
Pidä toimintakykyäsi vireillä harjoittelemalla tahtoasi hiukkasen joka päivä! Toisin sanoen ole ehdottoman urhoollinen, kun kysymyksessä ovat pienet, vähemmän tärkeät seikat. Tee joka päivä jotain vain siksi, että se tuntuu vaikealta, jotta sinä päivänä, kun todelliset vaikeudet ovat edessäsi, havaitset olevasi harjaantunut ja kyllin vahva kestääksesi koetuksen.

Linkkejä ja kirjallisuutta tekstin taustalla

Bruhn, K. 1973. 1900-luvun pedagogisia virtauksia. Helsinki: Otava

Nurmela R. 2002. Viktor Franklin juutalaisuuden merkitys logoterapialle. Ennen &Nyt

Perttula, J. 1999. Mitä opettajuus on? Ydinkysymyksiä ja vastausten alkuja. Teoksessa Räsäsnen, P. & Arikoski, J. & Mäntynen, P: & Perttula, J. (toim.) Opettajuuden psykologia. Julkishallinnon koulutuskeskus: Jyväskylä.

Skinnari, S. 2003. Kuuluuko pedagoginen rakkaus nykypäivän opettajuuteen? Artikkelikäsikirjoitus. Artikkeli on julkaistu Aikuiskasvatus-lehdessä 2004/2

Tohtori Kiminkinen Työ ja hyvinvointi

Työterveyslaitos. Työhyvinvointi kannattaa myös taloudellisesti






1 kommentti:

  1. Hyvä kirjoitus! Mielen merkitys omalle hyvinvoinnille on myös tärkeää. Mielen prosessien ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja kaikkea havainnoimaamme entistä paremmin.

    VastaaPoista