lauantai 21. helmikuuta 2015

#LIIKUNTA #RAPAKUNTO - Mikä estää meitä liikkumasta ja huolehtimasta fyysisestä kunnostamme?

YLE uutisoi 20.2.15 näyttävästi suomalaisten liikuntatottumuksista (tarkemmin thl:n ath-tutkimuksesta)
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä uutisointi. Suomessa on jo huolestuttavissa määrin nuoria ihmisiä, joiden terveys ja toimintakyky ovat vaarassa epäterveiden elämäntapojen ja vähäisen liikunnan vuoksi. On todettu, että huomattava osa 30-vuotiaista nuorista (miehistä) on niin heikossa kunnossa, että he eivät esimerkiksi kykene olemaan työelämässä mukana eläkeikään saakka.




Toimiessani opettajana 1990-luvun puolivälistä alkaen 2000-luvun puoliväliin huomasi jo tässä lyhyessä ajassa merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten fyysisen kunnon heikkenemisessä. Oli huolestuttavaa nähdä, että pikkuoppilaat eivät saaneet ylipainosta ja heikosta liikkuvuudesta johtuen selkää köyryyn ja leukaa rintaa tehdäkseen kuperkeikan. Jos muutosta arvioi vuosikymmenten taakse, on se lähes dramaattinen: kun omassa lapsuudessa liikuntaryhmän 30-40 pojasta lähes jokainen kykeni kiipeämään köyttä pitkin liikuntasalin katonrajaan, ei tätä enää 90-luvulla uskaltanut edes ehdottaa, eikä vastaavasta oppilasryhmästä siihen olisi kyennyt kuin muutama. Kun tarkastelee 1970- ja 80-lukujen kuntotestitaulukoita, on ymmärrettävää että ne ovat päivitetty uusiin mittareihin 2000-luvulla: kuuden ja kahdeksan minuuttiin väliin 2000 metrin testijuoksussa juoksevia yläkouluikäisiä nuoria ei taida kovin montaa enää löytyä koko maasta... Korjatkaa, jos olen täysin väärässä ymmärryksessäni.



Arvot ja arvostukset joko liikuttavat tai ohjaavat tahdon muihin mielenkiintoisiin aktiviteetteihin

Olettaisin, että uutisoinnin taustalla olevien lukujen takaa on löydettävissä vahva polarisaatio. Olettaisin myös, että aktiivisesti liikkuvien kansalaisten määrä on maassamme suuri. Kuntoliikuntatapahtumissa osallistujamäärät ovat kohtuullisia ja kuntosaliyrittäjät elävät kulta-aikaa. Tietoisuus terveellisistä elämäntavoista on korkeampi kuin koskaan. Liikunnan olosuhteet ja välineet ovat kehittyneet mm. viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, mikä on laajentanut liikuntamuotojen kirjoa sekä edistänyt mielekkäiden liikuntakokemuksen aikaansaamista. Kaikesta myönteisestä muutoksesta huolimatta osa meistä on jo nuoresta alkaen huomattavasti heikommassa fyysisessä kunnossa kuin isämme ja isoisämme aikanaan olivat. Kyse on erityisesti polarisaatiosta. Fyysinen heikko-osaisuus kasautuu tietylle osalle väestöä, kuten monella muullakin elämänalueella. Koulutustasolla on tässäkin merkitystä. Korkea koulutustaso korreloi usein terveyden ja liikuntatottumusten kanssa. 

Voimakkaita yleistyksiä ei kuitenkaan kannata tehdä ja katsoisin, että yhteiskunnan yleinen muutos on vahva tekijä fyysisen kunnon heikkenemiselle. Voidaan nostaa esiin seuraavia heikon terveyden ja fyysisyyden taustalla olevia ilmiöitä:
  • Arki on helpottunut ja teknistynyt sille tasolle, ettei meidän tarvitse nähdä fyysistä vaivaa välttämättä päiväkausiin. 
  • Hedonistiset arvot ja arvostukset ovat yhteiskunnassamme voimakkaat. Erilaiset ruokaohjelmat ovat täyttäneet mm. tv-tarjonnan. Herkut ja herkutelu ovat osalle tavoiteltu harrastus.
  • Ponnistelu ja epämukavuusalueella "viihtyminen" ovat heikentyneet kaikilla elämän osa-alueilla. Liikunta vaatii tahtoa, säännönmukaisuutta ja ponnistelua, jos haluaa saada tuloksia aikaiseksi.
  • Ruutuaika on kasvanut merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana (noin 1 ½ tuntia / päivä). Tämä on pois muilta aktiviteeteilta (niin fyysisiltä kuin sosiaalisilta).
  • Ruutuaika voi olla myös positiivista. Kun urheilu on siirtynyt monen mielenkiintoisen lajin sekä urheilutapahtuman kohdalla maksukanaville, on tällä ollut takuulla negatiivinen vaikutus monen lapsen liikuntaharrastuksen aloittamiselle. Kipinää ei ole syttynyt, kun ei ole mahdollisuuksia elää niitä tunteita, joita urheilun kautta parhaimmillaan voimme kokea.



Terveet elämäntavat ovat opittavissa

Koululla ja päiväkodilla on merkityksensä terveitten elämäntapojen edistämisessä. Kerhotoiminnan, koulupäivän liikunnallistamisen sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Jos on olemassa sellainen ihmisen kasvua tukeva arvo kuin tahto olla terve, on tahto terveisiin elämäntapoihin myös yksi merkittävä sivistykseen liittyvä tekijä. Ihmiset tarvitsevat tukea ja kannustusta kaiken ikää liikkumiseen sekä terveitten elämäntapojen oppimiseen. Kuntien keskeinen tehtävä on jo kuntalain mukaan huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Talouden paineessa säästöjen tekeminen ei siten saa olla lyhytnäköistä hyvinvointia edistävien olosuhteiden alasajoa. Suhteellisen pienillä panostuksilla tuetaan liikunnan olosuhteita ja sitä kautta ihmisten omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Esimerkkinä Kajaanista nostaisin tästä muutamia tekijöitä (ks. myös Kajaanin kaupungin liikunnan olosuhdestrategia 2010-2025) :
  • Liikuntapaikkamaksuista on vapautettu urheiluseurojen alle 18-vuotiaiden ohjatut ryhmät
  • Seurojen toiminta-avustukset on säilytetty talouden paineista huolimatta
  • Lähiliikunta-alueita on rakennettu systemaattisesti eri asuinalueille
  • Uuden vesiliikuntakeskuksen, Kaukaveden valmistuminen 2013
  • Liikuntaorganisaation uudelleen organisoinnin kehitystyö (käynnissä, valmistuu 1.1.2016 mennessä)
  • Koulujen liikuntasalien käyttömaksuista vapautetaan 1.8.2015 alkaen erityisryhmät sekä perheliikunnan ryhmät



Lopuksi

Sanotaan, että lukeva isä on malli myöhemmin paljon lukevalle pojalle. Sama pätee liikkumiseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat mallia liikkuvaan elämäntapaan. Tehtävässä "kansanvalistustyössä" on oltava sitkeä. Terve askeettisuuden arvostaminen hedonismin sijaan ei ole kellekään haitaksi. Liikkuminen ja tahto olla terve ovat arvoja, joihin lapsia ja nuoria tulee kasvattaa ja joita meidän aikuisten on omassa arjessamme osoitettava. Jo pieni määrä päivässä liikuntaa riittää: 20 minuuttia kevyttä hölkkää tai reipasta kävelyä ja muutamia istumaannousuja tv:tä katsellessa iltaisin on hyvä alku liikkuvan elämän aloittamiselle.

Liikunnallista hiihtoloman aikaa!

ks. myös aiemmat blogit aihetta sivuten:

Kuntalaisten hyvinvointia tukemassa - hyvinvointikertomustyö osana kaupunkistrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua

Vaikuttavuutta ennaltaehkäisevään työhön - mielekkäitä toimintatapoja lapsiperheiden tukemiseen





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti