keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Uudesta opsista EI tule zombieta!

Martti Hellström oli jatkanut upeaa ops2016 analyysiaan ja viimeisimmässä kirjoituksessaan hän esitti perustellun, kriittisen huolensa uuden opsin jalkautumisen edellytyksiin (Jotta uudesta opista ei tulisi Zombieta!). Kirjoitan tähän liittyen muutaman näkemyksen opetussuunnitelman mahdollisuuksista sekä kiintopisteistä, jotka ops-työssä tulisi erityisesti huomioida.




Tieto on suhteellista, myös ops-tieto

Ops-työssä on oltava kykyä opsin "konstruktivistiseen" lukemiseen. Vaikka opsin perusteissa ei käytetä käsitettä konstruktivismi missään kohtaa tekstiä, on tämä filosofia läsnä koulutyössä. Ops-teksti ei voi olla yksinkertainen absoluutti, joka kirjaimellisesti ohjaa opetuksen suunnittelua - normeja lukuun ottamatta. Koulutyötä ohjaavan ajattelun on oltava rikasta. Jussi Valtonen kuvaa kirjassaan "He eivät tiedä, mitä tekevät" kriittisesti koulussa vallitsevaa ajattelutapaa: "Sen hän oli yläkoulusta oppinut, opettajille piti esittää yksinkertaistettuja ajatuksia, joiden käsittelemiseen niiden kehitystaso riitti. Ei saanut sanoa, että systeemi on vääränlainen. Piti sanoa, että muistathan kierrättää. Roskat roskikseen. Osta ekologista." Ymmärtänette vertauksen ja vertauksen ops-työn edellytyksiin nähden - mitä konstruktivistinen opslukutaito tarkoittaa. Ymmärtäminen tapahtuu viimekädessä aina jokaisen henkilökohtaisena tulkintana. Ajattelu vaati työtä ja kykyä käsitellä sekä sietää jopa abstraktioita. Ideaa aletaan työstämään konkreettiseksi ja siihen ei aina ole välittömästi saatavissa olevia helppoja ja konkreetteja ratkaisuja. Myös opetussuunnitelman laadinnassa on ponnisteltava, kysyttävä, tehtävä yhteistyötä, kuunneltava ja mietittävä yhdessä, jonka pohjalta luodaan opsin edellyttämiä olosuhteita kouluun. On siedettävä hetkittäin epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, kunnes asiat aukeavat kirkkaana mieleemme.


Uusi ops tuo velvoitteen opetuksen ja opetussuunnitelman jatkuvalle arvioinnille

Pidän tätä erinomaisena muutoksena ja mahdollisuutena opettajuudelle. Ops-työn kiireistä aikataulua on ainakin prosessin alkuvaiheessa kritisoitu mutta on ymmärrettävä, että nyt ei olla laatimassa staattista opusta kirjahyllyyn vaan elävää asiakirjaa, joka valmistuu tasolle 1.0 elokuussa 2016. Tästä alkaa varsinainen opetuksen kehittäminen, jatkuva arviointi ja parantaminen. Mikä mahdollisuus!


Uusi ops tähtää lapsen kasvun tukemiseen moniarvoisessa yhteiskunnassa

Opsin laajuus on tosiasia mutta normatiivista osuutta on vain 98 sivua. Laajuuden kauhuun ei saa kangistua! Nivelvaiheajattelu ja siellä eri oppiaineitten kuvaus sekä kytkentä laaja-alaisen osaamisen alueisiin laajentaa tekstiä. Muodostettu nivelvaiheajattelu on kuitenkin erinomainen avaus, mikä mahdollistaa nykyistä huomattavasti paremman yksilöllisen etenemisen osana ryhmää ja kokonaisuutta. Se luo väljyyttä vuosiluokkien välille (voiko se jopa häivyttää niitä?) ja etenemiselle. Se tuo opettajalle toki myös suuren vastuun siitä, että eteneminen on jäntevää.



Perustavanlaatuinen muutos uudessa opsissa on, että oppiaineiden sisällöt sinänsä eivät ole, eikä niitä tule mieltää aiempien opsien kaltaisiksi tavoitteiksi vaan välineiksi laaja-alaisten osaamisalueitten tavoittamiselle (perusopetuksen tehtävä, tavoite laaja-alainen osaaminen). Koulun toiminta kaikkineen monialaisten kokonaisuuksien tai oppiaineiden parissa tähtää näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen alueet ovat jo luonteeltaan asioita ja kykyjä, joita koulun halutaan lapsessa edistävän. Näiden taitojen ja sitä kautta muodostuvien henkisten valmiuksien avulla lapsi saa välineitä pärjätä tulevaisuuden epävarmassa maailmassa. Näin olemme askeleen lähempänä koulua, joka pystyy tukemaan lapsen kasvua moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Lähtökohtana opetuksen järjestämisessä on yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin muodostaminen ja vahvistaminen. Taustalla olevat arvot sekä toimintakulttuurin kehittämistä koskevat valinnat tulee olla tiedostettuja. On mietittävä, miten opetusta koskevissa valinnoissa (sisällöt, työtavat ja oppimisympäristöjen muodostaminen) huomioidaan toimintakulttuuria koskevat linjaukset, miten arvot leikkaavat läpi kokonaisuuden ja tukevat koulun toimintaa ja sitä kautta lapsen kasvua.


Lopuksi

Hellströmin esittämät talouden haasteet ovat vakavat ja huomioitava taustalla. Niistä ei kuitenkaan saa muodostaa keppihevosta koulun kehittämisen esteeksi. Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Sillä tavoin emme saa suotuisaa kehitystä aikaiseksi. Huolta tulee kantaa koulun toiminnasta ja siitä, mitä se on sisällöllisesti ja kuinka koulu pystyy tukemaan lapsen kasvua tässä ilmeisen haasteellisessa ajassa ja myös tulevaisuudessa.

Uusi ops on hyvä välivaihe tulevaisuuden koulun luomiselle (jota tällä hetkellä monella foorumilla kiivaasti määritetään), jos pystymme säilyttämään yhteiskunnassa solidaarisuuden, ihmisen arvostuksen ja kestävän kehityksen ajattelun niin ekologisessa kuin sosiaalisessa mielessä. Ops 2016 luo perustaa ihmisen kasvua arvostavalle tulevaisuuden koululle, jossa yksilöllisyys nähdään arvokkaana mutta ymmärretään sen merkitys osana sosiaalista kokonaisuutta. Tiedosta ja mekaanisista välineistä ei ole muodostumassa itsetarkoituksia vaan luodaan ihmiselle edellytyksiä terveellä tavalla hallita itseään suhteessa ympäristöönsä.

Näen työn ops2016 parissa erittäin valoisana. Opettajien tahtotila sekä ammattitaito ovat erittäin hyvät koulun kehittämiselle. Luotan vahvasti siihen, että opsiin kirjattu koulujen toimintakulttuurin muutos tulee onnistumaan ja se tulee edistämään suomalaisen sivistyksen sekä hyvinvoinnin kehittymistä tavalla, joka myös huomioidaan laajasti.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti