lauantai 11. huhtikuuta 2015

Aivot ja tunneäly - flowta, mielenhallintaa ja johtamista

Kirjahyllyyn on tarttunut joltain matkalta Daniel Golemanin (2014) teos Aivot ja tunneäly - uusimmat oivallukset (The Brain and Emotional Intelligence - New Insights). Lauantaisen flunssapäivän ratoksi otin napakan, vain 78 sivua käsittävän kirjan uudelleen luettavaksi. Goleman haluaa jatkaa kirjassaan tunneäly -käsitteen päivittämistä ja esitellä siinä tiiviisti aiheen tähänastiset keskeiset löydökset. Kirjan erityinen anti on se, että Goleman esittää kirjassa käytännön sovelluksia siitä, miten ihminen pystyy kehittämään aivojaan parempaan ajatteluun, itseä ja toisia innostavaan työotteeseen sekä vaikuttavampaan stressin hallintaan. Kustantajaa ja kirjailijaa tuntematta suosittelen hankkimaan ja lukemaan tämän kirjan. Seuraavassa lyhyt referointi kirjan keskeiseen teemaan sekä pari nostoa tekstistä.

Tunneäly on perustaltaan itsetuntemusta ja itsehillintää

Goleman aloittaa kirjan kysymällä, onko tunneälyä olemassa. Pelkkä älykkyys ei riitä ohjamaan toimintaa ja käyttäytymistä vaan tarvitaan aivojen muita alueita säätelemään menestyksellistä toimintaamme. Goleman toteaa "Kaiken kaikkiaan tutkimustieto kertoo siitä, että on olemassa tiettyjä aivokeskuksia, jotka hallitsevat tunneälyä, mikä erottaa nämä inhmilliset kyvyt akateemisesta (verbaalisesta, matemaattisesta ja spatiaalisesta) älystä - tai älykkyysosamäärästä..." Tunneälyn kannalta keskeiset osat aivoissamme ovat: tuntoaivokuori, pihtipoimun etuosa, ventromediaalinen otsalohko sekä oikea mantelitumake.

Golemanin kehittelmän käsitteen tunneäly teoreettinen viitekehys muodostuu:
  1. Itsetuntemuksesta
  2. Itsehallinnasta
  3. Sosiaalisesta tietoisuudesta
  4. Ihmissuhteiden hallinnasta 
Näiden neljän tekijän toimivuus heijastuu positiivisena vaikutuksena omaan toimintaan sekä muihin ihmisiin.

Itsetuntemus sijaitsee aivokuoren ja kuorenalaisien välisissä kytköksissä. Aivojen limbisen alueen alla on hermoverkko, basal ganglia, joka on aivojen primitiivinen osa mutta toimivan kytköksen avulla pystymme hallitsemaan tunteitamme osana rationaalista päätöksentekoa. Tähän liittyy myös kyky johtaa itseään, tunteitaan, asettaa itselleen päämääriä ja olla aloitteellinen. Otsalohkon ja mantelitumaakkeen toimiva kytkös on hyvän itsesäätelyn a ja o. Mantelitumakkeella on aivoissa erityisasema, joka löytyy myös alkeellisimmilta eläimiltä: jos se huomaa vaaran, tumake ottaa haltuun hetkessä koko aivot ja olemme tämän tunnekaappauksen vallassa. Olotila sotkee muistimme ja kaappauksen aikana emme opi uutta, emme kykene innovoimaan tai joustamaan. Koska aivotoimintamme on tällöin matelijan aivojen tasolla, emme kykene järkevään ajatteluun ja reagoimme asioihin tavalla, joita ehkä myöhemmin tilanteen rauhoituttua kadumme. Tietoisella kontrollilla ja omien tunteiden tuntemisella ihminen voi vähentää mantelitumakkeen kaappauksen aikaa tai ylipäätään sitä, ottaako tumake valtaa aivoissamme lainkaan.


Stressi ja stressinhallinta

Otsalohkojen ja mantelitumakkeen vuorovaikutukseen liittyy myös stressi sekä stressinhallinta. Vasemman otsalohkon hallinta on yhteydessä positiivisiin tunteisiin, ja oikea puolestaan kuormittaviin negatiivisiin tunteisiin. Jos tähän haluaa vaikuttaa itsensä ja ympäristönsä kannalta myönteisesti, on hyvä tunnistaa erilaiset hallitsevat tunnetyylit:


  1. Miten helposti pahoitamme mielemme?
  2. Miten nopeasti toivumme vihantunteista?
  3. Miten syvästi tai intensiivisesti koemme erilaiset tunteet?
Menestymisen sekä positiivisen aivotoiminnan kannalta on hyvä tiedostaa, että niillä ihmisillä jotka ovat kokeneet onnistuneensa elämäässän (hyvät ihmissuhteet, palkitseva työ, kokee elämänsä merkitykselliseksi), he kokevat kolme positiivista tunnetta yhtä negatiivista kohden. Huipputiimeissä vastaava suhde on 5:1.


Motivaation ja flown syntyminen - onnistumisen ja menestymisen kaava

Vasemman ja oikean otsalohkon rooli motivaation synnyssä on keskeinen. Ihminen tekee sitä, mistä nauttii ja missä kokee onnistuvansa. Kun kohtaamme työssämme esteitä, ajavat motiivit meitä eteenpäin. Hyvät kokemukset onnistumisista muistuvat mieleemme ja vasen aivopuolisko aktivoituu. Ne ihmiset, joiden tunnetilaa vasen otsalohko hallitsee, ovat yleensä tunne-elämältään positiivisia. He ovat myös alttiinpia vihan tunteelle silloin, kun päämäärän tavoittaminen näyttäisi estyvän. Tämä on kuitenkin positiivista energiaa, sillä tällöin ihminen keskittää kaikki voimansa päämäärän saavuttamiseksi. Oikean otsalohkon aktiivisuus dominoivana piirteenä toimii tekemisen rajoittimena ja ihmiset luovuttavat helposti tehtävien vaikeutuessa. Tällaiset ihmiset suhtautuvat myös riskeihin varovaisesti.

Ihmisen motivaation taustalla on kolme tekijää:
  1. Vallanhalu suhteessa muihin (vaikuttaminen)
  2. Yhteenkuuluvuuden tarve (osallisuus)
  3. Aikaansaamisen tarve (tavoiteorientaatio)
Riskinä on ylisuoriutuminen ja kuormittava stressi (vetäytyminen ja uupuminen). Mahdollisuutena nk. flow-tilan aikaansaaminen. Työelämässä johtajalla on suuri merkitys vetäytymisen ja uupumisen synnyssä. Tunteet tarttuvat - myönteiset tai kielteiset. Ihmisaivot ottavat aktiivisesti ja tiedostamattamme vastaan impulseja nk. peilisoluilta. Johtajan antama palaute (verbaalinen, ilmeet ja eleet) sekä esimerkin näyttäminen ovat merkityksellisiä tekijöitä. Henkilö, jolla on organisaatiossa eniten valtaa tai joka on henkisesti ilmeikkäin, määrittää helposti koko organisaation henkisen tilan.

Flow-tilassa eli tekemisen hurmoksessa ihmiset ylittävät itsensä, uppoutuvat sekä sitoutuvat työhönsä tuloksia synnyttävällä tavalla. Ihmisen hermosto on harmoniassa. Flow-tilaan on mahdollista päästä, kun:
  1. vaatimukset ovat kykyjen sekä vallitsevan tunnetilan mukaiset
  2. taitojen sekä asiantuntijuuden kehitystä tuetaan
  3. työ(ympäristö) mahdollistaa hyvä keskittymisen

Sosiaaliset aivot verkossa - mantelitumakkeen kontrollin riski


Luonto suunnitteli aivomme toimimaan kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen media on tuonut siten lisähaasteen tunteiden kannalta tasapainoiseen työntekemiseen. Sosiaalisen median riskinä on, että aktivoimme viestinnällä mantelitumakkeen kontrolliin ja tämä kaappaus iskee tahtomatta myös toisiin ihmisiin. Puhutaan kyber-estottomuudesta. Verkossa ihmisen sosiaalisille aivoille ei muodostu palautekanavaa, emmekä tiedä miten toinen ihminen reagoi välittämäämme informaatioon. Sujuvan verkkoviestinnän kannalta on hyvä muistaa, että:

  1. on vaalittava ihmisten kasvokkaista vuorovaikutusta ja toistensa inhimillistä tuntemista
  2. sosiaalinen media on ensisijaisesti tiedonsiirron kanava, jollaiseksi viestit tulisi ymmärtää
  3. verkko on siten aivojemme virtuaalinen laajennus ja siten
  4. mahdollisuus ryhmän älykkyyden kehittämiselle
Emojien ja tavallisten kuvien käytön sekä niiden lukemisen suosio netissä on tätä taustaa vasten helppo ymmärtää.



4 kommenttia:

  1. Minulla olisi paljon kritiikkiä Golemania kohtaan: "tunneäly" on aika keinotekoinen käsite. Jos puhutaan itsehillinnästä, niin puhutaan sitten siitä; jos halutaan.puhua sosiaalisista taidoista, niin ei sekoiteta sitä keskustelua tuohon itsehillintä-keskusteluun.

    Koska Goleman-kritiikkiä on kuitenkin verkko täynnä, niin keskitytään mieluummin tuohon viimeiseksi mainitsemaasi ajatukseen, joka on hyvin kiinnostava: emojit auttavat kommunikointia, koska ajattelemme silloin keskustelevamme jokun kanssa "kasvokkain". Tämä on hyvä oivallus, jota en ollut ennen ajatellut. Olen pitänyt emojeja aika turhina ja ärsyttävinä, mutta ehkä niistä voikin olla selvää hyötyä. Vähenisivätköhän liekkisodat ja vihapuheet, jos emojeja käytettäisiin vielä nykyistä enemmän tekstin seassa? :-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Antti kommentista. Pitkälti samantyyppinen näkemys tunneälyn käsitteestä on myös minulla ollut. Käsite on mekaaninen. Itsetietoisuus, itsetuntemus, arvot, empatia ja omatunto pyörivät itsellä kirjaa lukiessa mielessä. Motivaation ja erityisesti flown käsitteille käy samansuuntaisesti - psykologinen mekaniikka. Mielellään, jos ehdit / viitsit, kirjoita vain tarkempaa kritiikkiä. Se olisi mukava saada tekstin vastapainoksi. Hyvää tässä pikkukirjasessa oli eteenpäin suuntautuva kehittävä ajatus jonkinmoisesta itsekasvatuksen mahdollisuudesta ja yleensä on hauska yrittää avartaa omaa ajatusmaailmaa erilaisin teoksin ja teorioin. Nyt on juuri luettavana Lauri Järvilehdon hauskan oppimisen vallankumous. Alku on pitkälle samantyyppinen kuin tämä Golemanin kirja.

    VastaaPoista
  3. Muutama sana sitten vielä Golemanista ja tunneälystä yleensäkin.

    1) Golemanin malli tuntuu aika hatusta vedetyltä. Hän kirjoitti alun perin nimenomaan johtajuusoppaita, ja silloin hänen teesinsä oli pitkälti "pelkkä äly ei tee kenestäkään hyvää johtajaa; tunnetaidot ovat tärkeämpiä". Jos hän olisi vain listannut erilaisia tunnetaitoja ja persoonallisuuden piirteitä, jotka auttavat johtamisessa, ei minulla olisi mitään kritisoitavaa. Sen sijaan hän lätkäisi erilaisia toisiinsa liittymättömiä taitoja ja ominaisuuksia yhteen ja kutsui niitä "tunneälyksi".

    Tunneäly ei ollut Golemanin keksintö, mutta hän muutti termin sisältöä, mikä on jo itsessään aikamoinen synti. Häntä ennen oli Mayer-Salomon malli ja Petrideksen malli, jotka olivat varsin erilaisia: Goleman yhdisti molemmista malleista osia jotka tuntuivat hänelle parhaiten sopivalta. Tämä... ei ole varsinaisesti tiedettä.

    2) Jopa Golemanin itsensä mukaan tunneäly on ÄO:ta parempi mittari vasta tietyn raja-arvon jälkeen: jos olet tarpeeksi älykäs, ei vielä suurempi älykkyys ole yhtä tärkeää kuin paremmat sosiaaliset taidot. Mutta niin kauan kun olet rajan (n. ÄO 115) alapuolella, eivät minkäänlaiset sosiaaliset taidot auta esim. nousemaan työelämässä johtotehtäviin.

    Tämä ei kuitenkaan tunnu estävän Golemania ja hänen seuraajiaan toistuvasti sanomasta julkisuudessa, kuinka äly ei ole lainkaan yhtä tärkeää kuin tunneäly. Tämä on ns. "linna ja tilukset -väittelyvirhe: "Linna" on helposti puolustettava väite (tunneäly on ÄO:ta tärkeämpi vasta tietyn raja-arvon jälkeen), "tilukset" taas huonommin puolustettavissa oleva (Tunneäly on paljon tärkeämpää menestykselle kuin ÄO!). Jos "tilus"-väitteesi haastetaan, vetäydy linnaan; kun kriitikot ovat lähteneet kotiin, palaa toistamaan tilus-väitteitä. Siihen törmääminen on aina yhtä ärsyttävää.

    3) Tunneälyn koko käsite on kyseenalaistettu: tunneälymittarien on todettu mittaavan ilmeisesti lähinnä persoonallisuutta ja yleisälykkyyttä.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Antti! Erittäin pitkälle pohdittu argumentti.

    VastaaPoista