keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kohti uutta luovaa ja oppimista rakastavaa tulevaisuuden koulua - opettajan TVT:n kehityksen portaat

Kuvaan tässä tekstissä ajatuksen opettajan tvt-taitojen pedagogisista tasoista (kuvio opettajan tvt:n kehityksen portaat), joilla tällä hetkellä liikumme ja joiden perustalta määrittyvät myös koulumme toiminnalliset valmiudet vastata yhteiskunnan haasteisiin. Toivon kommentteja kuviosta, joka on muodostettu puhtaasti arkiajattelun perustalta. Kuvio muodostui, kun kävimme Kajaanin kaupungin tietohallintopäällikkö Kari Hyvösen (@KariHyvonen) kanssa innostavan keskustelun  tvt:n kehittämisen tavoitteista, nykytilasta sekä mahdollisista kehityksen haasteista. Haasteita olen kuvannut jo aiemmin blogissa Tieto- ja viestintäteknologia on mahdollisuus laajentaa oppimisen todellisuutta - mikä estää linjakasta kehitystyötä? Tietohallintopäällikkö esitti yleisen kysymyksen, mihin tvt:n kehitystyössä kouluissa tulisi pyrkiä ja miksi. Vastaukseksi muodostui alla esitelty kuvio.

Aiheeseen kytkeytyy myös se, että olemme uuden tulosalueen johtaja Päivi Rissasen (@paivirissanen1) kanssa kiertäneet nyt kevään aikana perusopetuksen kouluja, tutustuen ja keskustellen opettajien kanssa opetuksen kehittämisen tarpeista sekä haasteista. Olemme samalla kartoittaneet opettajien valmiuksia sekä näkemyksiä sähköiseen oppimisympäristöön siirtymisestä. Jos halutaan kehittyä isoin harppauksin mutta välttää toiminnallisesti ja sitä kautta taloudellisesti heikot ratkaisut, tarvitaan pioneereja, jotka ovat valmiita lähtemään kuviossa esitetylle polulle kohti tulevaisuuden koulua, kohti uutta luovaa koulua.


Uutta etsivä, uutta luova ja oppimista rakastava kansalainen

Tulevaisuuden koulua on kuluneen vuoden aikana määritelty eri foorumeilla ansiokkaasti. Uusi koulutus -foorumin osallistujat esittivät joitain viikkoja takaperin somessa vision suomalaisesta koulusta: maa, jossa kaikki rakastavat oppimista, mikä on erinomainen visio. Alla esitetyssä kuviossa tämä ajatus on ollut mukana. Jos, edelleen jossain määrin vallalla oleva, frontaaliopetuksen koulu on kasvattanut kuuliaisia kansalaisia teollisen yhteiskunnan tarpeisiin, on tulevaisuuden koulun tehtävänä kasvattaa tasapainoisia uutta etsiviä ja uutta luovia kansalaisia suomalaisen yhteiskunnan menestyksen turvaamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologialla on tässä keskeinen rooli, halusimmepa sitä tai emme.

Kuviota luetaan alavasemmalta kohti oikeaa yläreunaa, kohti vihreää uuden sivistyksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen tasoa. Kolme tasoa (punainen, oranssi, vihreä) kuvaavat opettajan ja siten koulun valmiutta (rohkeutta) siirtyä 1900-luvun sivistyksen frontaaliopetuksen koulusta kohti sähköisempää ja ilmiökeskeisempää oppimisympäristöä. Siirtymä on merkittävä, koska näin siirrymme tiedollisesti ja oppimateriaalin näkökulmasta rajoitetusta tiedosta kohti avointa tietoa. Tämä on uutta luovan koulun ja uutta luovan kansalaisen kasvun keskeinen edellytys. Tämä tiedonkäsitys näkyy ja on näyttävä myös oppimisen arvioinnissa: jos määrittämme oppiaineet arvioinnin kohteeksi sinänsä, epäonnistumme koulun kehittämisessä tulevaisuuden yhteiskunnallisten ja yksilöllisten kasvun tarpeiden toteuttamisessa. Sen sijaan on arvioitava oppilaiden valmiuksia toimia opiskeltavien ilmiöitten parissa ja taitoja niiden ratkaisemiseksi. Perustaitojen ja perinteisesti mieltämiemme oppiaineitten sisältöjen merkitys ei ole poissuljettu mutta ajattelutavan on oltava toisensuuntainen: kieliopin tai kertotaulun hallinta sinänsä ei voi olla arvioinnin kohde vaan se, miten oppilas hallitsee määritetyt asiat ja kykenee hyödyntämään näitä taitoja toiminnassaan ilmiöitten ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.



Lopuksi

Monelta osin olemme tai olemme lähestymässä tasoa yksi (punainen taso). Muutos tiedollisesti avointa ja ilmiökeskeistä koulua kohti on haasteellinen ja opettajat tarvitsevat tukea työhönsä paljon tukea. Tuki on niin koulutuksellista, yhteisöllistä ja johtajan pedagogista tukea kuin teknistä tukea. Osalla opettajista teknologiset valmiudet ovat erinomaiset ja toiminta on suurelta osin uuden koulun kaltaista. Näitä edelläkävijöitä tarvitaan ja tätä kärkeä täytyy leventää.

Teknologiaa ei kuitenkaan saa mieltää itsetarkoitukseksi mutta sen merkitystä ei myöskään voi väheksyä. Kädentaidot, motooriset taidot, sosiaaliset taidot sekä perusakateemiset taidot ovat myös tulevaisuudessa tärkeitä. Peukalo-etusormi-ote on lapsen pystyyn nousemisen sekä kävelyn lisäksi keskeinen kielen ja ajattelun tasapainoisen kehityksen perusta. Näiden valmiuksien kehittyminen jatkuu ja niitä pitää myös vaalia pitkälle kouluun saakka.

Yllä esitetty kuvio ei huomioi oppilaan ikään perustuvaa näkökulmaa ja myös siltä osin kuvio vaatii kehittelyä. Koulun tulee simuloida toiminnoissaa (tieto)työelämän prosesseja. Jos mietin esimerkiksi tätä päivää tai mennyttä kuukautta omassa työssäni, pääasialliset työvälineeni ovat älypuhelin (vuorovaikutukseen, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen), kannettava tietokone (tiedonhaku, kirjoittaminen, vuorovaikutus) sekä tabletti (tiedonhaku, vuorovaikutus). Kynää olen tarvinnut muutamaan allekirjoitukseen sekä korvan kaivamiseen, tippaakaan tätä kädentaitoa väheksymättä.


Linkkivinkkejä

2 kommenttia:

  1. Hienoja näkökulmia.
    Näen tulevaisuuden opetuksen samoin, mutta olen myös huomannut, että aika ei ole vielä kehitykselle kypsä. Innokas, kiinnostunut ja ideoita täynnä oleva opettaja on helppo tukahduttaa perinteiden tai ihan minkä tahansa alle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Mahdollisten negatiivisten asenteiden takana on usein inhimillinen huoli omasta osaamisesta ja pärjäämisestä - tämä pätee meihin kaikkiin alalla kuin alalla. Kun olemme nyt kiertäneet Päivi Rissasen kanssa kajaanilaisia perusopetuksen kouluja, on minulle muodostunut kuva että opettajat ovat kiinnostuneita tvt:n laajempaankin käyttöönottamiseen eli asenepuoli on hyvä. Sekin on huomioitava, että koulut tekevät jo monella alueella hyvää työtä tämän alueen kehittämisessä. Tukea kuitenkin tarvitaan, että päästään alulle portaissa. TVT ei tietenkään voi olla itsetarkoitus mutta sitä on nyt vain nostettava esille joka käänteessä, jotta asia ei hautaudu tai polje paikallaan. Opettajien ja oppilaiden yhteistoiminnallisuus, sujuva vuorovaikutus, ilmiöperusteinen ja kokonaisvaltainen tiedonkäsittely sekä mielekäs työ ovat ydinasioita. TVT on mahdollisuus jäntevöittää tätä.

    VastaaPoista