keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Ops2016 ja yritysyhteistyö koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi - STEP! askel eteenpäin taas

Muutos on perusolemukseltaan psyykkinen ilmiö. Tästä ajatuksesta on hyvä aloittaa purkamaan tänä iltana järjestetyn ops-työn sidosryhmäillan muhevaa antia (ks. sidosryhmätyöstä Ops2016 -työ rullaa eteenpäin kuin juna - STEP! otetaan askel tulevaisuuteen). Tekstissä esitetyt ajatukset ovat pääosin tilaisuudessa käydyn keskustelun antia. Pahoittelen, että en pysty kaikissa kohdin yksilöimään tarkasti, kenen esittämiä ajatuksia tekstissä kuvataan.

Ops-työn sidosryhmäilta Kajaanin Keskuskoululla.
Taustalla Kati Haverinen.
Sidosryhmäiltaan olivat kutsuttuina opettajien ja rehtoreitten lisäksi elinkeinoelämän edustajia, toisen asteen opettajia, Aikopan edustus sekä kuntapäättäjiä. Keskustelun alustajiksi oli kutsuttu Kati Haverinen (Cluster Manager, Kainuun Etu / DIGITICE Finland Cluster), Tuomas Laatikainen (toimitusjohtaja, Voicenger Oy)  Taneli Sutinen (toimitusjohtaja Angry Birds Activity Park Vuokatti) sekä Salla Ventonen (markkinointipäällikkö, Renforsin Ranta - Yritysalue, Kajaani). Elinkeinoelämän edustajat pitivät kukin alustukset siitä, millaisen merkityksen he antoivat oman tehtävänsä ja työhistoriansa näkökulmasta perusopetukselle ja sen kehittämiselle tulevaisuuden työelämän tarpeiden näkökulmasta. 

Kuvassa oikealla Taneli Sutinen ja Tuomas Laatikainen
Muutos on perusolemukseltaan psyykkinen

Yhteiskunnan muutos on ollut viimeisen sadan vuoden aikana huikea. Erityisesti tämä näkyy teknologisessa kehityksessä sekä vallitsevassa arvomaailmassa. Muutokselle ei näy loppua ja varmaa on, että se tulee kiihtymään. Robotisaatio muovaa Tuomas Laatikaisen mukaan merkittävästi työelämää. Laatikainen kuvasi, kuinka aiemmin tietyn teollisen prosessin suorittamiseen on tarvittu sata henkilöä ja nyt vastaavan työn hoitaa neljä robottia. Robotisaatio on nähtävä suurena mahdollisuutena, mikä antaa meille lisää vapaa-aikaa ja vapauttaa ihmisen mekaanisesta työstä luovaan työhön.

Muutos luo epävarmuutta. Opetussuunnitelmatyön lähtökohta on vastata vallitsevaan yhteiskunnan muutokseen niin, että koulu pystyy osaltaan tukemaan lasten kasvua moniarvoisessa ja alati kehittyvässä globaalissa tietoyhteiskunnassa. Kyse on nimenomaan hyvän kasvun ja hyvän opetuksen olosuhteiden muodostamisesta. Salla Ventonen sekä Taneli Sutinen painottivat omissa alustuksissaan yleissivistyksen sekä perustaitojen omaksumisen merkitystä. Perustaidoilla viitataan paitsi lukemiseen, kirjoittamiseen, laskemiseen sekä kielitaitoon myös sosiaalisiin taitoihin. Lapsilta tulee edellyttää kunnioitusta sekä oikeanlaista nöyryyttä työn tekemistä kohtaan. On tärkeää, että lapset oppivat tekemään tehtävänsä alusta loppuun. 

Sivistyksen ja kasvatuksen merkitystä tulee siten vaalia opetuksessa. Perustaidot ovat lopulta oppijan kehittyvä työkalu todellisessa oppimisessa ja näkemyksen sekä osaamisen kehittymisessä. Ne ovat väline alati vankistuvaan sivistykseen. Näin koulu pystyy vastaamaan muutoksen aiheuttamaan psyykeen haasteeseen. Koulu tukee lapsen ja nuoren kasvua sekä edellytyksiä kohdata moniarvoisen ja muuttuvan yhteiskunnan haasteet. Perustaitojen kohdalla on kuitenkin muistettava, että niiden liiallisessa painottamisessa piilee riski siitä, että pitkälle rationalisoitu opetus teknistää pedagogisen ajattelun. Yhdysvalloissa tällainen nk. tylerilainen oppi opetuksen suunnittelun sekä arvioinnin perustana johti 1970-luvulla päätekäyttäytymistavoitteiden äärimmäiseen määrittelyyn. 


Salla Ventonen
Unelmia, uskoa omiin kykyihin ja iloista oppimista

Jokainen alustaja painotti omassa puheenvuorossaan motivaation sekä oppimisen ilon merkitystä koulutyössä. Koulussa tulee vaalia toisen arvostusta ja sitä kautta turvallisen oppimisilmapiirin rakentumista. Oppilaille on mahdollistettava turvallisessa ja tuetussa ympäristössä mahdollisuuksia hallittujen riskien ottamiseen, mikä tukee osaltaan myös itsetuntemuksen kehittymistä. Omien rajojen kokeiluun ja uuden oppimiseen kannustava ilmapiiri luo edellytyksiä omien vahvuuksien ja kykyjen sekä mielenkiinnon kohteiden löytämiseen. Koulussa on kannustettava myös unelmointiin ja sitä kautta itselle merkityksellisten tavoitteiden ja haasteiden luomiseen. Tällä tavalla koulutyöstä voi muodostua lapselle mielekästä. Koulu sytyttää lapselle todellisen motivaation ja oppimisen ilon. Sutinen ja Laatikainen muistuttivat, että kun he arvioivat omaa työtään ja motivaatiota yrittäjyyteen, kulminoituu kysymys viimekädessä arvoihin. Arvot ja tietoisuus niistä on tahdon kehityksen perusta.

Käyty keskustelu luotasi hyvin koulun toimintakulttuurin kehittämisen merkitystä. Tiivistäen sanottuna kaikki perustuu luottamukseen, jota osaamme osoittaa toisia ja myös itseämme kohtaan. Luottamus luo tahtoa tehdä töitä ja motivoitua huolehtimaan tehtävänsä alusta loppuun saakka. Kaikkinensa luottamusta ja onnistumista ruokkiva ilmapiiri sytyttää oppimisen iloa. Kati Haverinen kuvasi omassa alustuksessaan CSC datakeskuksen aloitteesta käynnistettyä tiedeprojektia, jossa perusopetus, toinen aste sekä ammattikorkeakoulu toteuttavat loppuvuodesta yhteistyössä CSC:n kanssa uuden opsin hengen mukaista monialaista opetuksen eheyttämistä.


Lopuksi

Lasten kasvuympäristön muutos on ilmeinen. Aikakäsitys on "purskeinen" ja hektinen. Vanhat metodit eivät enää toimi. Digitalisaatio vaikuttaa valtaisalla tavalla ihmiselämään. Koulun vaikutuksen arvioitiin jo 1990-luvun alun kasvatustieteellisissä tutkimuksissa olevan lapseen 18 ikävuoteen mennessä vain muutaman prosentin luokkaa. Lapset oppivat valtaosan koulun ulkopuolelta ja tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä koulun merkitys pelkkänä tiedonjaon keskuksena on menettänyt jo valtaosaltaan merkityksen. Koulu joutuu perustelemaan yhä vankemmin olemassaolonsa oikeutuksen. 

Koulun toimintakulttuurin muutostarve on siten erittäin selkeä. Tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan. Se tehdään tämän päivän valinnoilla. Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu erittäin viisaasti koulun kehittämisen dynaaminen mahdollisuus: opetuksen järjestäjän on arvioitava vuosittain opetuksen toteutumista ja tarvittaessa kehittää suunnitelmaa muutostarpeita vastaavaksi. Opinto-ohjaaja Hannu Komulainen painottikin keskustelussamme, että opetuksen suunnittelussa ja myös opsin laadinnassa on pidettävä jatkuvasti matkassa didaktiset perukysymykset: mitä opetetaan, miksi opetetaan ja miten opetetaan. Kysymyksiä on täydennettävä lisäksi kysymällä: kelle opettaan ja milloin (ajoitus) tietyt asiat opetetaan?

Muutamia nostoja käydystä keskustelusta:  
  • Projektimetodi on mahdollisuus pitkäjänteiseen ja mielekkääseen työhön. Projektien kautta harjoitetaan myös työelämän näkökulmasta tärkeitä työskentelytaitoja.
  • Ohjelmointi opettaa ajattelua ja tulevaisuus (robotisaatio, digitalisaatio) edellyyttää vahvasti tätä.
  • Työelämään tutustumisen jaksoja tulisi olla opetuksessa nykyistä enemmän.
  • Nuorelle on tärkeää, että hän löytää ja häntä autetaan löytämään "oman juttunsa" mahdollisimman varhain. Oman mielenkiinnon kohteen ja vahvuuksien löytäminen on keskeistä motivaation synnyssä.
  • Yrittämisen mielikuva "yhden kortin" mahdollisuudesta on murrettava ja ymmärrettävä sarjayrittäjyyden olemus ja mahdollisuus.
  • Oppimisen on oltava kivaa ja terveellä tavalla viihdettä. Opettajalla on tässä oma roolinsa oppimisen innoittajana mutta myös TVT:n hyödyntämisellä tavoitetaan oppimisen mielekkyyttä edistäviä elementtejä.
  • Nuorten toiminta ja oppiminen ovat vahvasti verkossa ja virtuaalimaailman tuntemus sekä hyödyntäminen ovat keskeistä opetuksessa.

Linkkejä taustalle

"Jokaisen peruskoululaisen pitäisi tutustua ohjelmointiin" – Näin yrittäjät uudistaisivat opetussuunnitelmaa. Yle uutiset 1.4.2015

Rey's Story: School of Thought--A Vision for the Future of Learning.  Hieno tulevaisuuden visio opetukseen ja oppimiseen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti