sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Perusopetusta ja varhaiskasvatusta ei pidetä enää bulkkituotteina - ne nähdään mahdollisuuksina

Kiinnostus perusopetusta sekä varhaiskasvatusta kohtaan on kasvanut viime vuosina merkittävällä tavalla. Urheiluseurat, kolmannen sektorin toimijat, kulttuuritoimijat, seurakunnat sekä elinkeinoelämän edustajat osoittavat yhä kasvavassa määrin kiinnostustaan tehdä yhteistyötä perusopetuksen koulujen ja myös varhaiskasvatuksen kanssa. Suunta on hyvä. Kun peilaan asiaa esimerkiksi reilun kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, olivat mahdollisuudet kokemukseni mukaan toisenlaiset. Halu avata oppilaille ovia koulun ulkopuolisen elämään kilpistyi helposti siihen, että toimintahalukasta kumppania ei välttämättä löytynyt, jos ei omannut vahvoja henkilökohtaisia suhteita tai luokassa ei sattunut olemaan aktiivisia vanhempia, joilla oli mahdollisuus tukea koulua tällä saralla. Kuvaan seuraavassa lyhyesti muutamien yhteistyöalueitten tilannetta tällä hetkellä sekä niiden tulevaisuuden näkymiä.

Kajaanissa koulujen sekä kulttuuritoimijoiden / -yhteisöjen yhteistyö on ollut aktiivista jo pitkään - kuten toki monessa muussakin kunnassa. Se, että kulttuuripalvelujen järjestäminen on kuntien perustehtävää ja kulttuurilaitokset ovat usein samalla toimialalla perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa, on edesauttanut luontevan yhteyden muodostumista. Ikäluokkien pienentyminen sekä yleinen kilpailu vapaa-ajan aktiviteeteista on asettanut viimeaikoina kuitenkin kulttuuritoimijat miettimään sisältöjensä sekä toimintamalliensa kehittämistä. Kajaanissa esimerkiksi lasten polkua ohjatun musiikkiharrastuksen pariin on suunniteltu kehitettävän mm. kerhotyyppisen toiminnan avulla, ja esimerkiksi musiikkiopiston pääsykokeista on luovuttu, jotta kynnys hakeutua ja päästä hyvän harrastuksen pariin olisi matalampi.


Jos urheiluseurat järjestivät aiemmin kerran vuodessa tunnin mittaisen lajiesittelyn kouluille, on jalkautuminen kouluihin / päiväkoteihin nyt aktiivista arkipäivää. Paitsi yhteinen huoli lasten liikkumattomuuden seurauksista luo perustaa yhteistyölle, joutuvat seurat tekemään aktiivista kehitystyötä saadakseen lapsia ja nuoria seuratoiminnan pariin. Kilpailu vapaa-ajan houkutuksista koskettaa kulttuurin tapaan myös urheilua. Urheiluseurat voivat toimia iltapäivä- tai kerhotoiminnan järjestäjiä. Kajaanissa esimerkiksi jalkapalloseura Kajaanin Haka on ollut aktiivinen välituntiliikuttaja kouluilla. Perusopetuksen koulut tekevät aktiivista yhteistyötä seurojen kanssa myös Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiatoiminnan kehittämisessä. Koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävät toimet näkyvät suotuisasti koulujen arjessa: lasten koulupäivän aikainen liikunta ei ole ainakaan vähentynyt viime vuosien aikana.


Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa perusopetusta sekä opetussuunnitelmaa ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Voitaneen puhua yritteliäisyyskasvatuksesta, jossa painottuvat tekeminen, rohkeus kokeilla omia rajojaan, innovointi, kokeileminen, erehtyminen ja onnistuminen sekä asioitten tekeminen yhdessä ja yksin alusta loppuun saakka. Kajaanissa on ollut ilo seurata yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua, kun paikalliset yrittäjät ovat ottaneet aktiivista roolia toiminnan kehittämiseksi. Tetit ja yritysvierailut ovat hyviä käytänteitä mutta toiminnan kehittämiseksi tarvitaan enemmän. Uuden opetussuunnitelman ja koulutoiminnan kehittäminen yritteliäisyyskasvatuksen kautta on loistava mahdollisuus. Yhteistyö paikallisen elinkeinoelämän kanssa avaa koulun ovia ja mahdollistaa ilmiöperusteisen sekä projektityyppisen autenttisen oppimisen. Jotta yritteliäisyyskasvatuksessa päästään riittävän monipuoliselle tasolle, tarvitaan selkeää rakennetta. Näkisin, että toiminta olisi hyvä jäsentää kolmeen alueeseen vuosiluokat huomioiden:

  1. työelämään tutustuminen ja siihen liittyvät ohjeet oppilaalle sekä opettajalle, 
  2. yritysyhteistyö sekä siihen liittyvien käytänteiden esittely (kumppanuudet, konkreetit ohjeet vierailuun valmistautumisessa, vierailussa sekä vierailun jälkeiseen toimintaan), 
  3. yritteliäisyyskasvatuksen opetusmenetelmiä eri vuosiluokilla (projektimalleja, ongelmalähtöisen oppimisen malleja jne.)

Sähköinen opsin osa tai oma paikallinen verkkosivusto tällä jaottelulla varmistaisi, että jokainen vuosiluokka, jota teema koskettaa, pääsisi tasapuolisesti nauttimaan yritteliäisyyskasvatuksen mahdollisuuksista.

Lopuksi 

Perusopetusta ja varhaiskasvatusta ei enää pidetä välttämättömänä vaiheena lapsuudessa tai kunnallisena bulkkituotteena vaan nämä on alettu näkemään mahdollisuutena. Perusopetus ja varhaiskasvatus ovat todellakin mahdollisuus ja vaiheita elämässämme, joihin kannattaa panostaa niin valtakunnallisesti kuin kuntatasolla, sillä esi- ja perusopetuksessa jokainen ikäluokka kohdataan kymmenen vuoden ajan intensiivisesti lähes päivittäin. Tässä ajassa on mahdollisuus saada aikaan paljon hyvää lasten ja nuorten kasvulle. Myös koulun on ymmärrettävä, että ovien avaaminen yhteiskuntaan sekä aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on kannattavaa. Hyvän yhteistyön kautta koulu paitsi tukee lasten hyvää kasvua se myös vahvistaa keskeistä rooliaan yhteiskunnan prosessien määrittäjänä. Yhteistyön kautta koulu vahvistaa merkitystään lasten elämässä ja edistää siten myös koulutuksen arvostuksen kasvua yhteiskunnassa. Koulu, aukaise ovet vain rohkeasti!


Aihetta sivuten aiemmissa postauksissa:
Ops2016 ja yritysyhteistyö koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi - STEP! askel eteenpäin taas

#LIIKUNTA #RAPAKUNTO - Mikä estää meitä liikkumasta ja huolehtimasta fyysisestä kunnostamme?

Hyvinvointia kulttuurista - Vapaa pääsy museoihin edistää kuntalaisten hyvinvointia





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti