lauantai 14. marraskuuta 2015

Ilmiömäistä oppimista! Digipilotointia ja oppimisen pelillistämistä

Onnistuin pitämään perjantaiaamupäivän kalenterin vapaana ja pääsin seuraamaan Nakertajan koululle opettajamme Ari-Pekka Steinin luokan toimintaa. AP:n 5-6 luokka on yksi Kajaanin kaupungin digipilottiluokka, jossa kehitetään sähköisen oppimisympäristön käyttöä ja luodaan askelmerkkejä muille opettajille miellyttävämmän digiloikan aikaansaamiseksi.

Koneet ovat saatu luokkaan syysloman aikaan ja ne ovat otettu välittömästi erinomaiseen käyttöön. Jo ennen ict-pilottihanketta luokan toiminta on ollut vahvasti oppilasta aktivoivaa. Oppilaat ovat oppineet työskentelemään ennakoivasti (flipped classroom - tyyliin) mutta hankkeen kautta oppilaat ovat opettajan sanojen mukaan vapautuneet irti pulpetista, rajallisesti käytössä olevan atk-luokan käytöstä ja rajallisesta kirjatiedosta. Kirjatietoa luokassa käytetään ja juuri sillä tavalla, mitä ilmiölähtöisyys sekä digitalisaation toteuttaminen siltä edellyttävät:
  1. tieto on väline eteen tulevien ongelmien, ilmiöiden, ratkaisemiseen, ei toiminnan tavoitteena, lähtökohtana tai etukäteen määritettynä runkona, 
  2. teknologia on väline, ei tavoite (ajattelun jatke, kommunikaation ja vuorovaikutuksen rikastaja, monipuolisen tiedon hankinnan, käsittelyn ja tuottamisen lähde).
Tämän lisäksi opetustoimintaa on "pelillistetty". Tämä opetuksen "pelillistämisen " idea on sellainen, johon en kovin usein ole aiemmin törmännyt. Kyse ei ole mistään tietokonepelisovelluksista vaan koko opetusjakso on kuin iso digitaalisen ja analogisen toiminnan pelilauta ja yhteistoiminnallinen seikkailu. Ari-Pekka korostaakin työssään motivaatiota sekä työskentelyn flowta, niin oppilaan kuin opettajan kokemana ja tässä formaatissa, jota yritän seuraavaksi kuvata, on tätä keskeistä hyvän opetuksen ulottuvuutta tavoitettu. "Pelillistäminen" voi olla väärä termi mutta käytän sitä tässä yhteydessä, koska se kuvastaa mainiosti toiminnan luonnetta. Kyse on oppilaiden tavoitteellisesta aktivoinnista ilmiöitten ympärillä, johon liittyy vahva ja innostava myönteinen pelin ajatus: hankitaan ja kerätään yhteistoiminnallisesti tietoa, ratkaistaan ongelmia, jotta päästään eteenpäin ja ansaitaan pisteitä, jotka selkeästi motivoivat oppilaita tiedon tuottamiseen sekä hankintaan ja ongelmien ratkaisuun.  

Opetuksen pelillistäminen on muutakin kuin appseja tai tietokonepelejä

Nyt työn alla oleva opetusjakso perustuu amazing race formaatin ideaan. Oppilaat seikkailevat viisi viikkoa Aasiassa pareittain ja ratkaisevat eteen tulevia ongelmia, jotta saavat ohjeet seuraavien etappien suorittamiseen. Viikon päätteeksi ratkeaa, kuka pareista on edennyt "nopeimmin" viikon jakson aikana. Koko ilmiön käsittelyyn sisältyy sujuvasti mm. äidinkieltä, fysiikka-kemiaa, matematiikkaa, kuvataidetta, maantietoa ja historiaa. Työskentely dokumentoituu OneNote -ympäristöön ja tapahtuu O365 välineitä hyödyntäen. Oppilaitten laitteena toimivat Androidpohjaiset Lenovot.

Opettajalle työtapa on toisaalta vaativa mutta oppilaitten selkeästi korkean motivaation ansiosta antoisaa. Tehtävät on valmistettava etukäteen mutta toisaalta kerran tehty työ tuottaa hedelmää jatkoa ajatellen. Tämä on luokan ensimmäinen ICT-pilotoinnin jakso ja opettajan tarkoituksena onkin haarukoida se, mitä tämäntyyppisen jakson toteuttaminen edellyttää opettajalta ja minkä verran tietyn tyyppisten asioitten parissa työskentely ottaa aikaa koulupäivästä. Oppimisen näkökulmaa tietenkään unohtamatta. Tehtävät ovat monipuolisia ja niissä hyödynnetään oppikirjatietoa, verkosta löytyvää tietoa sekä videoita. Äidinkielessä ja matematiikassa opetellaan ja opitaan perusasiat "perinteiseen tyyliin" ja opittua sovelletaan tässä käytäntöön. Oppilaitten työskentely on parityötä onlinessa. Molemmat voivat askaroida omilla tietokanavillaan ongelman ratkaisemiseksi ja samalla auttavat toista, kun toinen löytää ratkaisun.

Klikkaa kuva suuremmaksi (esimerkki yhdestä tehtävästä)
Jakson suunnittelu on lähtenyt liikkeelle OPS:n tavoitteista mutta niin, että opettaja valikoi lähtökohtaisesti sen, mitä jakso sisältää ja mitä on oleellista ymmärtää ilmiöstä. Ari-Pekka totesikin, että jos hän olisi oppilaittensa kanssa lähtenyt liikkeelle oppikirjan tarjoamasta tiedosta, olisi asiasta tullut raskaan puiseva sekä liian kontrolloitua tiedollisesti. Oppilaitten työ ei ole hutaisua vaan opettaja valvoo koko ajan tuotosten kehittymistä. Jos ratkaisu on väärin tai puutteellinen, ohjautuu oppilas (pari) takaisin työn ääreen. Jos kädentaitoa tai oikeakielisyyttä vaativa työnjälki on heikkoa, palautuu oppilas tekemään työn uudestaan ja paremmin. Tässä opitaan huolellisuutta, sisältöjen oikeaa omaksumista ja myös kurinalaisuutta - asioitten tekemistä alusta loppuun.

Oppilaat kirjoittavat päivittäin matkapäiväkirjaa, joka toimii itsearvioinnin välineenä. Oppilaat kirjoittavat ja pohtivat, miten matka ja oppiminen ovat kokonaisuudessaan sujuneet päivän aikana, mitä teit, mitä näit, opit ja koit matkalla, miten toimit parityössäsi ja minkä oppilas on kokenut pääasiaksi tämän etapin aikana. Opettaja saa näin keskeisen tiedon siitä, miten oppilas on ymmärtänyt opiskeltavan ja tavoitteena olevan asiasisällön ja onko tarvetta ohjata toimintaa tavoitteen mukaiseen suuntaan. Tämä kirjaaminen dokumentoituu oppilaan omaan OneNoteen ja päiväkirjatiedon näkee vain opettaja. Tältä perustalta opettaja saa myös arvokasta tietoa siitä, ovatko tehtävät olleet yleensä oikein mitoitettuja ja asetettuja. 

Opetusta voi tiivistää seuraaviin päähuomioihin (opettajan arviota ja keskustelun perustalta tehtyä tulkintaa):
  1. Oppilaat ovat oppineet jo lyhyessä ajassa laitteiden peruskäytön mutta esimerkiksi office-ohjelmistojen sisällä olevien ominaisuuksien oppiminen vaatii aikaa
  2. Toiminta ja teknologia vapauttavat opettajan ja oppilaat tilasta sekä ajasta mutta kaikki ovat silti toisilleen aktiivisesti läsnä - luokkahuoneen ja pulpettirivin rooli kyseenalaistuu
  3. Opittua tehdään tällä tavalla tehokkaasti näkyväksi
  4. Motivaatio on korkealla ja tehtävien monipuolisuus mahdollistaa oppilaitten erilaisten vahvuuksien esilletulon, yksilöllinen eteneminen on sujuvaa
  5. Oppilaat tekevät työtä ja toistoja huomattavasti enemmän kuin oppiaineeseen ja oppikirjaan sidotussa opetuksessa ja tuotosten laatu on ei-rajoitetun tiedon ansiosta monipuolista
  6. Opettaja puhuu opetuksen alussa mutta antaa oppilaille tarvittavan ajan kielen käytölle, vuorovaikutukselle, tiedon haulle ja tuottamiselle
  7. Oppimista ei ole lokeroitu aineiksi vaan se on ongelmanratkaisua ja taitojen soveltamista osana elämää, käsiteltävät asiat muodostuvat oppilaille tiedollisesti merkityksellisiksi
  8. Verkkoyhteyksien on toimittava sujuvasti (koulussa on langaton verkko)

Lopuksi

Muutaman viikon kuluttua nähdään, miten Nakertajan koulun jakso on lopullisesti onnistunut. Kajaanin ICT-pilotit aloittavat hiljalleen työnsä kuvaamisen myös ulospäin, jotta opettajat saavat kuvaa sekä vinkkejä digitalisaation mahdollisuuksiin ja edellytyksiin omaan työhönsä. Jahka tätä tietoa alkaa olla esitettävässä muodossa, tulen jakamaan sitä omissa sosiaalisen median kanavissa aktiivisesti. Alkupaloina voi käydä tutustumassa Kajaanin TVT-mentoreiden työhön (TVT-mentorit) tai Keskuskoulun ICT-pilottiluokan robotisaatiohankkeen kehittymiseen (Innopoppoo).


3 kommenttia:

  1. Hienosti toteutettu ja kuvattu yhden luokan pilotti! Tälläisiä innostavia käytännön kuvauksia tarvitaan, jotta saadaan digiloikka sujuvasti toteutumaan joka puolella Suomea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta. Tavoitteenamme on, että tämän lukuvuoden aikana saadaan pilottien ja mentoreiden toimesta tuotettua tarkempia ja myös konkreettisempia kuvauksia opetuksen käytänteistä digitaalisissa oppimisympäistöissä. Pari blogia on jo syntynyt ja facebookissa on sivustoa tiedotuskanavana.

      Poista
  2. Hienoa! Sain myös juuri Topi Perälän Amazing Racen ratkaisuhetket tallennettua Helsingin Puistolassa. Helsingissä. Homma etenee.

    VastaaPoista