perjantai 4. joulukuuta 2015

KOULUTUS, SIVISTYS JA HYVINVOINTI

Juhlapuhe Kajaanin lukion ylioppilasjuhlassa 4.12.2015

Arvoisat ylioppilaat, opettajat ja juhlavieraat. Lämpimät onnittelut teille uudet ylioppilaat!

Kajaanin lukiosta kirjoitti ylioppilaaksi 62 opiskelijaa
Puheen pitäminen nimenomaan teille tuntuu henkilökohtaiselle, koska joukossanne on minulle monia tuttuja nuoria ja joitakuita teistä olen jossain vaiheessa kouluikää saanut opettaakin. Iso työ on takana ja on kiitosten aika. On lupa taputtaa itseä ja kavereita olalle ja todeta: teimme hienon työn!


Suomalaisuus, sivistys ja koulutus

Näin Suomen 98-vuotissyntymäpäivien alla on osoitettava kiitosta meitä edeltäneille sukupolville, että saamme yhä vuonna 2015 elää ja kouluttautua vapaan maan vapaina ja vastuullisina kansalaisina. Itsestäänselvyys vapaus ei ole meille aina ollut. Omaa kansallisuutta – suomalaisuutta – on siksi vaalittava. Koulutus sekä sivistykseen kasvattaminen ovat keskeinen keino tässä tehtävässä.

Voidaan kysyä, Mistä suomalaisuus on tehty? Aikanaan laulettiin "Sibelius, sauna ja sisu, se on mate in Vinlant". Sibelius, sauna ja sisu kuvaavat identiteettimme ydintä 1900-luvun Suomessa ja tälle sanatriolle onkin haluttu etsiä uusia raikkaampia määreitä kuvaamaan 2000-luvun globaalia suomalaisuutta. Katson, että noihin kolmeen sanaan sisältyy kuitenkin viisaus: Kyse on suomalaisesta kulttuurista ja kielestä sekä kielen värittämästä elämästä - iloineen ja suruineen. Kyse on suomalaisesta sivistyksestä, jonka vaalimisessa koulutuksella on keskeinen sijansa.

Reilu kolmen vuoden uurastus on ohi ja uusi lehti on kääntymässä elämässänne. Omaan henkilöhistoriaani peilaten voin vakuuttaa, että yksi merkittävimmistä lehdistä. Ylioppilaaksi tulo on teille tie koulutukseen ja myös tie sivistyksen vaalimiseen. Muuttuvassa maailmassa sivistyksen arvostaminen on yhä tärkeämpää. Sivistystä ei saa kadottaa kiireen virtaan. Yhteiskuntaa ei voi näet tulevaisuudessakaan rakentaa nopeiden, helppojen tai yksinkertaisten ratkaisujen varaan. Helppous, nopeus ja yksinkertaisuus luovat nimensä mukaista henkeä, kulttuuria, ympärilleen. Näiden sijasta tarvitsemme selkeyttä, elämää ja tekemistä selkeyttäviä rakenteita. Koulutuksella sekä sivistyksellä on keskeinen tehtävä tämän yhteiskunnallisen mielen selkeyttämisessä.

Vaikka painotan puheessani useaan otteeseen korkean koulutuksen merkitystä hyvän elämän perustana, on muistettava että korkeinkaan koulutus ei kuitenkaan tee meistä vielä lainkaan sivistyneitä ja yksistään takaa hyvinvointiamme.

Sivistys ja sivistyneisyys eivät määrity koulutuksen tai yhteiskunnallisen aseman kautta. Sivistys on elämän asenne ja suhtautumistapa toisia ihmisiä, elämää, ympäristöä sekä tietoa ja toimintaa kohtaan. Sivistyksen eteen on ponnisteltava päivittäin. Se ei ole ihmiselle geneettisesti periytyvä ominaisuus. Voimme elää elämäämme ja tehdä töitämme joko sivistyneellä tai mekaanisella otteella. Esimerkiksi tuomarin, lääkärin tai opettajan ammatit mielletään henkisiksi ammateiksi ja tiedeperustaltaan ne omaavat vahvan sivistyksen leiman. Tosiasiassa näissäkin ammateissa suoritetaan monia työn osa-alueita mekaanisesti - totuttujen tapojen, rutiinien tai perinteisten ajattelumallien varassa. Sivistyneellä otteella työtään tekevä ihminen huolehtii jatkuvasti omasta kehityksestään ja välttää siten oman työn mekanisoitumisen ja vieraantumisen työn tekemisen sivistyksellisestä otteesta.

Sivistys, demokratia, vapaus, sekä vastuu ovat lähestulkoon synonyymeja toisilleen. Sivistysvaltiossa ja sivistyneiden ihmisten elämässä vallitsee ihmisyyttä, elämää ja työtä arvostava asenne. Tämä on myös sivistyksen merkitys. Sivistys on siten tietoisuutta siitä, mikä pitää maailmamme koossa ja antaa meille siten mahdollisuuden kehittyä ja elää hyvää elämää. Tämä elämän totuus löytyy tutkimalla ja oppimalla, työtä sivistyneellä otteella tehden. Sivistys on siten asenne, joka luo perustan antautuvalle ja ahkeralle elämänotteelle, jota tavoittelemme vimmatusti nyky-yhteiskunnassa tuottavuutta ja taloutta korjataksemme. Lukiokoulutus on luonut teille arvokkaan sivistyksellisen pohjan elämälle, jonka perustalle teidän on jatkossa mahdollista alkaa kehittämään nykypäivän yhtä avainsana, osaamista.


Koulu yhteiskunnallisessa muutoksessa

Kajaanin lukion rehtori Liisa Lehtinen
Koulujen opetussuunnitelmia uudistetaan parasta aikaa rytinällä. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on loppusuoralla, ja lukion opetussuunnitelmatyö on käynnissä. Uudistuksilla pyritään selkeään koulujen toimintakulttuurin muutokseen. Halutaan siirtyä rajoitetusta ja ennalta määritetystä tiedosta avoimeen ja yhdessä tuotettuun tietoon. Perustana muutokselle ovat yhteiskunnan sekä työn muutos. Robotisaatio, automatisointi ja sähköiset palvelut haastavat jatkossa monen perinteisen ammatin olemassaolon ja moni perinteinen ammatti tulee muuttumaan luonteeltaan ja toimintatavoiltaan toisenlaiseksi. Koulun tehtävä on kouluttaa ihmiset kohtaamaan muuttuva maailma niin, että jokainen voi omaksua riittävät valmiudet muutoksen kohtaamiseen. Siinä on meille haastetta kerrakseen.

Muutoksessa eläessä ja muutosta eläessä on hyvä muistaa, että on turha uumoilla epävarmaa ja tuntematonta. Ihmisen oraakkelin taidot ovat tunnetusti heikot ja ennustukset osuvat yleensä harhaan. Sen sijaan on tiedostettava ihmiselämän tarpeet ja on tiedettävä, mikä on elämässä pysyvää ja vaalittava näitä tekijöitä. On vaalittava sitä, mistä voimme olla varmoja. Pysyvää hyvän koulutuksen näkökulmasta ovat ihmisen perustarpeet eli ns. biopsyykkiset vakiot: Tarvitsemme edelleen tulevaisuudessakin kiitosta ja tunnustusta. Haluamme kokea uutta, tietää ja taitaa uutta sekä hankkia uusia valmiuksia. Meillä on edelleen tarve kokea perusturvallisuutta, vapautta sekä asioitten alkuun panemista. Haluamme vaikuttaa ja ottaa vastuuta itsestä sekä toisista ihmisistä. Koemme tarvetta spontaaniin itseilmaisuun ja tarvitsemme esteettisiä kokemuksia. Näiden tekijöiden toteutuminen työssä sekä opiskelussa ovat motivaatiomme sekä psyykkisen hyvinvoinnin perusta. Perusta hyvälle työn tekemiselle.

Varmaa on työelämän muutos siinä suhteessa, että tulemme tarvitsemaan yhä vähenevissä määrin mekaanisia työsuorituksia. Koulutyötä on siksi muutettava yhteistoiminnallisuutta sekä tiedon tuottamista edistävään suuntaan. Sen sijaan, että yritämme opettaa tai kertoa ihmisille ennalta tiedettyä ja määriteltyä todellisuutta, on opetettava valmiuksia, miten menetellään ja ratkotaan eteen tulevia ongelmia. Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys on aina ollut keskeinen mutta sen ja hyvän kasvun merkitys korostuvat muuttuvassa, moniarvoisessa sekä tiedon täyteisessä maailmassa. Hyvinvointia tukevien käytänteiden luominen osaksi koulun arkea on koulun keskeinen tehtävä.


Kohti menestyksen kulttuuria onnistumisen tunnustamisella ja hyvän kierrättämisellä

Gaudeamus igitur
Kuten hetki sitten totesin, korkeasta koulutuksesta on meille hyötyä vasta sitten, kun ihmisyyttä, elämää ja työtä arvostava asenne on kohdallaan. Vaalikaa siksi kaikissa töissänne myönteistä asennetta elämää, ihmisiä ja tekemistä kohtaan. Kannustakaa kavereita ja iloitkaa, ei vain omasta, vaan myös muitten onnistumisista. Onnistuminen ja sen tunnustaminen ruokkivat aina uutta onnistumista, mikä puolestaan luo myönteistä, tekemistä edistävää ilmapiiriä ympärilleen. Älkää kantaako turhaa huolta sellaisesta, johon ette pysty vaikuttamaan vaan vaikuttakaa niihin asioihin, joihin se on mahdollista. Elämä tarjoilee meille väliin karvaitakin pettymyksiä. Ottakaa pettymykset vastaan oppina ja mahdollisuuksien mukaan ratkaistavissa olevina haasteina. Kahden viikon sääntö pätee pahemmankin vastoinkäymisen kohdalla: asiaan tai asiantilaan tottuu ja elämä jatkuu.

Säilyttäkää ihmettelevä ja hämmästelevä elämänasenne, koska ne ovat lähtökohta oppimiselle ja uuden luomiselle. Ajatelkaa rohkeasti ja ottakaa kantaa. Ilmaiskaa mielipiteenne selkeästi. Säilyttäkää rakentava ja myönteinen ote toimissanne, sillä vain siten saadaan aikaa yksituumaisuutta ja uutta luovia tekoja. Jakakaa tietoa ja osaamista reilusti ulospäin. Tehkää hyvät teot ja osaaminen näkyväksi. Tällä tavalla osallistutte tulevaisuuden tekemiseen, olette luomassa hyvinvoinnin ja menestyksen kulttuuria ympärillenne ja todennäköisesti takaatte osaltanne tuleville sukupolville hyvän elämän sivistyneessä ja vapaassa Suomessa. Tähän loppuun haluan lausua Og Mandinon sanat:



Sillä ei ole merkitystä 
mitä sinä saat päämäärän saavutettuasi, 
vaan millainen sinusta on sen ansiosta tullut.
Ole puuttumatta muiden virheisiin, 
ehkäpä he tekevät saman sinulle 

Älä koskaan kasva niin isoksi, 
ettetkö voisi esittää kysymyksiä. 
Älä koskaan tiedä niin paljon, 
ettetkö voisi oppia jotain uutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti