perjantai 15. tammikuuta 2016

Tarvitaanko koulussa läksyjä?

"Uusimman tutkimustiedon mukaan läksyt ovat oppimisen kannalta turhia", totesi KT, opetusneuvos Martti Hellström aamu-tv:n haastattelussa (Päivystävä dosentti puhui läksyistä). Aihetta on jumpattu perusopetuksen ops-prosessin aikana valtakunnallisessa mediassa muutamaan otteeseen ja sosiaalisen median aikana asia on ehkä ehtinyt vanhentua jo moneen kertaan. Kotitehtävät ja niiden kanssa iloitseminen tai rimpuilu - kokemuksesta riippuen - ovat kuitenkin jokaiselle koulunsa aloittavalle ikäluokalle ja heidän perheilleen uusi asia. Perustan tämän lyhyen kirjoituksen mututietoon tutkimustiedon sijasta.

Lohdutuksen sana: Kun vanhemmat jaksavat sietää läksyvelvoitteeseen liittyvät itkut parin ensimmäisen kouluvuoden aikana, lapsi oppii hoitamaan tämän vääntökauden jälkeen vastuunsa vallan mainiosti.


Oppimisen kanta

Sellaisiin tutkimustuloksiin en ole törmännyt, jotka osoittaisivat työn eli tehtävien tekemisen kouluajan ulkopuolella merkityksettömäksi oppimisen kannalta. Kyllä, ymmärrän! Kyse taustalla olevassa tutkimustiedossa on siitä, että kotitehtäviä ei saa olla liika ja niillä pitää olla todellinen merkitys, jotta oppilaiden motivaatio ja koulutyön mielekkyyden kokemus olisivat oikein kanavoidut (Here's the real truth on homework). Tästä mielekkyyden kokemisen kokemuksesta on kaikkinensa koulutyön merkityksellisyydessä kysymys, ei yksinomaan kotitehtävien kohdalla. Jos läksyt ovat sisällöltään ja siten merkitykseltään turhaa drillaamista, voidaan kysyä, miten on tällöin koulun laita ylipäätään. Didaktisella peruskysymyksellä, mitä asioita koulussa opetetaan, on merkitystä. Jos kotitehtävät ovat turhia, eivätkä oppilaat koostu niiden tekemisestä juurikaan, voidaan samalla kyseenalaistaa laajemminkin opetuksen sisältöjä, oppiaineita ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Kyse on sisällön ja metodin välisestä tasapainosta, jossa emme voi korostaa toista toisen kustannuksella. Toisessa ääripäässä piilee ohjelmoidun, sisältöpainotteisen ja toiminnallisesti yksipuolisen opetuksen riski ja toisessa ääripäässä metodipainotteinen puuhastelu. (ks. tarkemmin Oppimisympäristö oppimisen keskiössä - uutta luova opetus).

Menestykseen millään elämän saralla ei ole helppoa reseptiä. Resepti on yksinkertainen mutta vaatii vaivaa. On siis tehtävä töitä ja ponnisteltava. Lahjakkuus ei ole sisäsyntyinen kyky tai vain harvojen oikeus (ks. Tasapäistääkö peruskoulu - miten käy lahjakkuudelle ja yksilöllisyydelle?) Ponnistelun ja kovan työn kautta jokaisella on omalla tasollaan mahdollisuudet menestyä. Sama pätee oppimiseen. Koulun sisältöjä on pystyttävä kehittämään encyclopedia-tiedosta luovempaan ja tuottavampaan suuntaan. Kuunteleminen, toistaminen, mallintaminen ja asioitten päähän painaminen eivät ole niitä valmiuksia, joita tulevaisuuden epävarma ja monimutkainen maailma meiltä enää pääasiallisesti odottaa. Tarvitaan mm. valmiuksia pitää huolta itsestä ja toisista, valmiuksia kysyä ja etsiä, valmiuksia tehdä, ratkoa, ideoida ja tuottaa yhdessä sekä valmiuksia sietää epävarmuutta ja vielä tietämätöntä tietoa. Näihin sisältyy myös valmius muistaa, opetella sekä toistaa mutta ei pääasiallisena koulutyön metodina.


Lopuksi 

Oppiminen on tulen sytyttämistä. Oppimisen ilon ja halun sytyttämisessä sisällön merkityksellisyydellä ja metodin mielekkyydellä on siten keskeinen roolinsa. Sisällön on tuettava maailmankuvan sekä kulttuuri-identiteetin rakentumista, ja metodin eli toiminnan on tuettava oppilaan luontaisen olemuksellisuuden ja luontaisten vahvuuksien löytämistä. Uusi teknologia haastaa meitä mutta tarjoaa mahdollisuuksia. Opetuksen digitalisaation suurimmat mahdollisuudet ovat 1) yhdessä tuottamisen mahdollisuus, 2) tiedon monipuolisen tutkimisen ja käsittelyn mahdollisuus, 3) tehokkaampi ajankäyttö oppimiselle sekä 4) oppimistoiminnan sitomattomuus aikaan ja paikkaan. Koululle tarjotaan tuhannen taalan tilaisuutta. Jopa tällä hetkellä turhista kotitehtävistä voi muodostua asia, josta oppilaat voivat nauttia ja ponnistella oppimisen ja kasvun eteen jopa kouluajan ulkopuolella - oppimisen iloa ja intoa tuntien!


2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Asko palautteesta! Mukava kuulla, että tekstin sisältö herättää ajatuksia ja kiinnostusta.

      Poista