maanantai 21. maaliskuuta 2016

Digiloikka otetaan tekemällä - ei hifistelemällä ja turhalla turinalla

Keskustelu digitalisaation hyödyistä, haitoista, hankinnoista ja hankkimatta jättämisistä käy aktiivisena sosiaalisessa mediassa. On syytä kirjata joku ajatus aiheesta muistiin tänne lokikirjaankin.


Digiloikka otetaan loikkaamalla

Helsingin kaupunki ilmoitti ottavansa reilun digiloikan ja hankkii kaikille yläkoulun oppilaille kannettavan tietokoneen, lisää laitteita alakouluun ja jokaisesta opettajasta koulutetaan digivelho. Juuri näin pitää toimia! Vaikka kyse onkin vielä suunnitelmasta, on lähtökohta oikea. Tekemällä opitaan ja tekemällä tapahtuu. Jotta voidaan ottaa digiloikkaa, on toimittava, loikattava. Sosiaalisessa mediassa uutinen herätti huomiota. Foorumeilla keskustellaan aktiivisesti laitteista puolesta ja vastaan, dataverkkojen sekä laitehallinnan toimivuudesta ja suunnasta. Mielipiteitä on melkein yhtä paljon kuin miehiä. Ilmaisia konsultteja löytyy laitehifistelyn rintamalta paljon. Itse katson, että olkoonpa laite mikä hyvänsä, on se oikea laite kun sitä käytetään ja sen käyttöä tuetaan. Käytön kautta määrittyy myös digitalisaation merkitys opetuksessa, joka joissain keskusteluyhteyksissä tuntuu nousevan myös keskeiseen rooliin.

Digitalisaatio ei tarkoita pitkäjänteisen työn syrjäyttämistä

Digitalisaatio rikastaa vuorovaikutusta ja oppimista tukevaa toimintaa

Facebookin eri ryhmissä kiertää Liisa Keltinkangas-Järvisen syksyllä julkaistu lyhyt, ihan puhutteleva kirjoitus "tietotekniikkaan perustuvan opetuksen kolmesta legendasta". Some-maailmassa syksyllinen teksti on jo vanhentunut "uutispläjäyksenä" mutta herättää edelleen keskustelua. Keltinkangas-Järvisen mukaan ensimmäinen legenda liittyy diginatiiviksi oletettuun sukupolveen, jonka uskotaan hallitsevan luonnostaan tietotekniikan käytön osana oppimista ja jolle on luontaista tuottaa uutta tietoa audiovisuaalisesta tietotulvasta. Keltinkangas-Järvinen esittää uusimpiin näkemyksiin viitaten uskovamme, että perinteiset opetusmenetelmät ja oppimiskäsitykset eivät enää päde näiden lasten opetuksessa. Nämä erheellisesti ajattelevat uuden oppimiskäsityksen edustajat uskovat, että diginatiiveille oppiminen on pelaamista sekä multitaskaamista, ja koulunkäynti sosiaalista viihtymistä ja kavereiden kanssa oleilua enemmin kuin opiskelua.


Lopuksi

Keskustelu on hyvästä mutta väittely digitalisaation hyödyistä ja haitoista on turhaa huopaamista. Esimerkiksi Keltinkangas-Järvisen esittämä näkökulma on jo klassiseksi muodostunutta digitalisaation kritiikkiä. Ongelmana on se, että kun toiset puhuvat aidasta, puhuvat toiset aidanseipäästä. Sillä, millaiseksi Keltinkangas-Järvinen kuvaa nk. tietotekniikkaperusteisen opetuksen merkityksen, ei ole juurikaan tekemistä opetuksen digitalisaation mahdollisuuksien kanssa. Jokainen pedagogisesti valveutunut opettaja ymmärtää, että kännyköiden räpläily, pelailu tai nettisurffailu eivät tue tai edistä oppimista. Asian voi tiivistää siihen, että Me "pilipalisaation" vastustajat ja Me digitalisaation puolestapuhujat puhumme loppujen lopuksi täysin samasta asiasta ja tavoitteemme on yhdensuuntainen: lasten ja nuorten kasvun sekä kehityksen tukeminen ja paremman oppimisen aikaansaaminen.


Digiloikkaa kohti uutta luovaa kouluja ja oppilasta

Kajaanissa digiloikan viitekehys on kuvattu viimekeväänä julkaisemassani blogissa Kohti uutta luovaa ja oppimista rakastavaa tulevaisuuden koulua - opettajan TVT:n kehityksen portaat ja loikan askelluksia otetaan karkeasti kuvaten seuraavasti:

  1. Mentorit ovat opastaneet päivittäin ja suunnitelmallisesti opettajia välineitten käyttöön.
  2. Koulutusta järjestetään opettajien taitotaso huomioiden ja niin, että jokainen opettaja omaksuisi vähintään alimman eli a-tason TVT:n opetuskäytössä.
  3. Langattomia verkkoja on päivitetty kouluissa vastaamaan laitteiden toimivuuden tarvetta (työ osin kesken).
  4. Jokaiselle oppilaalle ja opettajalle on luotu O365 tunnukset.
  5. Tietohallintoa on kehitetty niin, että se palvelee koko koulutusketjua esi- ja perusopetuksesta korkea-asteelle.
  6. Digipilottiluokat kehittävät toimintaa kohti ilmiöperusteista opetusta ja toimivat digitaalisten oppimisympäristöjen edelläkävijöinä sekä kuvaajina työyhteisöissään ja toimivat jatkossa vertaiskouluttajina muille opettajille.
  7. Jokaiselle opettajalle hankitaan tänä keväänä henkilökohtainen päätelaite (tilaukset ovat jo otettu opettajilta).
  8. Vuonna 2013 laadittu opetuksen TVT-strategia päivitetään vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa ja samalla määritetään luokkien digitaalinen varustus eli oppilaiden laitteet. Edellytyksenä ympäristön käyttöön ottamisessa tulee olemaan opettajan aktiivisuus opetuksen kehittämisessä ja valmius välineitten aktiivisessa käytössä.

Linkkejä


2 kommenttia:

  1. Liisan tekstihän oli poleeminen kommentti. Samoja asioita, kuten digioppimiseen liittyviä myyttejä, sivutaan perusteellisemmin esim. tässä: http://www.aft.org/ae/spring2016/debruyckere-kirschner-and-hulshof#pq=KMfxPL

    VastaaPoista