tiistai 10. toukokuuta 2016

Google Classroomia ja digipilotointia

Sain raivattua aikaa kalenteriin ja pääsin tutustumaan Kimmo Hoffrenin ja Kaisa-Leena Karppisen digipilottiluokkien (4. luokka) toimintaan Pietari Brahen koululla. On hienoa nähdä, miten opettajat ovat innostuneita kehittämään työtään ja miten innostus heijastuu suoraan myös oppilaisiin!

Mahdollisuus yksilölliseen etenemiseen innostaa oppilaita työhön.
Koneet eivät poista "analogisen" oppikirjan merkitystä mutta laa-
jentavat tiedon hankinnan ja käsittelyn mahdollisuuksia.
Digitaalisten välineitten käyttö ei ole näillä luokilla enää harjoittelua vaan digitalisaatio on täyttä arkipäivää. Oppilailla on käytössä android-pohjaiset koneet ja ympäristönä on Google Classroom. Sähköiset oppikirjat, erilaiset sovellukset sekä itse tuotettu sähköinen opetusmateriaali soljuvat luokan toiminnassa sulassa sovussa. Kimmon mukaan hyöty oppimiselle on kiistaton. Oppilaiden motivaatio on korkea, koska sähköinen materiaali tarjoaa oppilaalle suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työskentelyyn ja usein muutoin abstrakteiksi jäävistä asioista muodostuu oppilaille konkreettisesti näkyvää ja ymmärtämistä tukevaa tuotosta. Google Classroom mahdollistaa mainioitten ohjelmistojen käytön, joiden avulla opettaja pystyy seuraamaan hyvin oppilaiden työskentelyn etenemistä ja antamaan oppimiseen tarvittavaa tukea yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti.
Googlen oppimisalustan näkymää ja
alla ohjelmointia

Luokkien toiminta on monipuolista. Työtä tehdään paljon yhteistoiminnallisesti, yhteiseen tavoitteeseen pyrkien, pelillisen toiminnan sekä yksilöllisen oppimisen mahdollisuuksia hyödyntäen. Pilottitoiminnalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet näiden luokkien toiminnassa hyvin.

Pilottitoiminta jatkuu myös ensi lukuvuonna. Opettajat nostivat muutamia kehitystarpeita tulevaan lukuvuoteen:

  1. Arviointikäytänteitä on kehitettävä ja hyödynnettävä tässä sähköisten välineitten käyttöä. 
  2. Opettajien yhteinen oppimateriaalin jakamisen alusta on tärkeä osaamisen rikastuttamiseksi ja oppimateriaalin kehittämiseksi.
  3. Opettajan ja oppilaan sähköinen työpöytä eli oppimisalusta on ehdoton, sillä sen avulla sähköisen oppimisympäristön idea saadaan välitettyä opettajille helposti, ja nopeasti muodostuva sovellusten sekä sähköisten materiaalien sekamelska saadaan vältettyä. Alustan on tietenkin tuettava yhden kirjautumisen periaatetta.

Jatkossa meidän onkin päätettävä, millainen vaihtoehto kaupungissa otetaan tältä osin käyttöön. Esimerkiksi Tieran Edisson ja Mpass Dreamschool ovat molemmat mahdollisia ratkaisuja tällaiseen. Arvioinnin kehittäminen sekä yhteinen osaamisen jakamisen alusta ovat työnalla olevia projekteja.

Kaupungin digipilottiluokkien toimintaan pääset tutustumaan tästä linkistä: http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/hankkeet-ja-projektit


1 kommentti:

  1. Sähköisten oppimisympäristöjen kehittyminen ja käyttöönotto ovat koko tämän vuosituhannen ajan edenneet laite- ja ohjelmistotoimittajien ehdoin. Oppilaitoksen maineesta ja edistyksellisyydestä on kisattu rahan ja yksittäisten ”innovaattoreiden” näkemysten pohjalta. Suunta on ollut milloin mihinkin, kuta kalliimpaan, sitä monimutkaisempaan oppimisympäristöön, joka ei ole palvellut oppijaa, lasta tai aikuista, vaan on kilauttanut opetushallitukselta tai muilta rahoittajilta saadut eurot lisenssi-, ylläpito- ja päivitysmaksuina yritysten, konsulttien ja ”kehittäjien” kukkaroon. Valtakunnallisilla messuilla, seminaareissa ja konferensseissa on poltettu aikaa ja visioitu suuria. Osalla oppilaitoksista ei ole ollut rahaa lainkaan lähteä kisaan mukaan.
    – Mitä olemme oppineet?
    Olisimmeko oppineet sen, että on kuunneltava opettajaa ja katsottava oppijaa, lasta tai aikuista? Opettaja haluaa yksinkertaista, oppija helppoa. Opettajalle kahdesta napista, nupista tai täpästä toinen saattaa olla jo liikaa; oppijaa monimutkainen saattaa hermostuttaa ja latistaa oppimisen ja onnistumisen ilon.
    Olisimmeko oppineet senkin, että tuottamalla tietoa ja oppimateriaaleja yhdessä ja jakamalla niitä keskenämme, säästämme itseämme? Kun annan, myös saan. Jos varjelen itselläni, saan aina myös itse päivittää ja tuhrata runsaasti aikaa materiaalien uudistamiseen.
    Kannatan lämpimästi kaupungin yhteistä oppimisympäristöä ja oppimateriaalien jakamisen kulttuuria. Yhteisen ympäristön valinta, olipa se mikä tahansa, osuipa se oikeaan tai väärään, on parempi kuin poukkoilu suuntaan ja toiseen. Osalla oppilaitoksista on toimivia ratkaisuja mutta niiden rinnalle pitäisi saada uutta, jotta vertailu olisi mahdollista. Hienoa olisi, jos uuteen yhteiseen oppimisympäristöön pääsisivät osallisiksi kaikki oppijat ikään katsomatta. Oppiminen on elinikäistä. Onnistua haluamme jokainen.

    VastaaPoista