perjantai 1. heinäkuuta 2016

Askelmerkkejä digiloikkaan - toimintaa, aikaa, resurssia ja suunnitelmallisuutta

Istahdimme viikolla Kuntien Tiera Oy asiakkuuspäällikkö Kari Hyvösen kanssa keskustelemaan kunnissa vallitsevan opetuksen digitalisaation tilasta ja kehittämisen näkymistä. Karin kanssa käydyn keskustelun tuloksena muodostui kuva, josta seuraavassa muutama sana.


Digiloikka on toimintakulttuurin muutos

Keskustelumme pohjana olivat kysymykset siitä:
  • Mikä on tällä hetkellä kunnissa vallitseva opetuksen digitalisaation suunta ja taso?
  • Miten kuntien opetuksen digitalisaatiota tulisi yleisesti ottaen tukea?
  • Miten kuntien tietohallinnon toiminnan tulee kehittyä, jotta niukkenevat resurssit osataan kohdentaa oikein?
Yksinkertaistimme Karin kanssa tätä kokonaisuutta muodostamalla Kajaanin kaupungin perusopetuksen kehittämistyötä rytmittävän kuvion "digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla", jossa aikajännettä oppimisympäristöjen ja oppimista tukevien digitaalisten välineiden käyttöönottamiselle on jaksotettu taloudellisten realiteettien sekä tämän hetkisen kehitystyön mukaisesti noin viiden vuoden aikajänteelle. Kaiken perustana on suunnitelmallisuus - opetuksen TVT-strategia sekä opettajien osaamisen kehittämisen suunnitelma. Talouden realiteettien lisäksi on huomioitava nykytilanne niin laitekannan, tietoverkkojen kuin opettajien osaamisen näkökulmasta. Nämä tekijät säätelevät sitä, millaisella aikajänteellä paikallisen opetuskentän läpäisevää toimintakulttuurin uudistamista voidaan realistisesti tavoitella.

Tietohallinnon tuki on tällä hetkellä vahvasti ja luonnollisesti vielä kuvion alaportaalla. Koulujen langattomat verkot alkavat olla kattavat, ja tänä keväänä jokaiselle perusopetuksen opettajalle on hankittu henkilökohtainen päätelaite.  Digi-mentorit tukevat opettajien välineiden käyttöä, hallintaa ja opetussisältöjen tuottamista. Monet opettajista toimivat jo toki sähköisten sisältöjen kehittämisen tasolla mutta välineet eivät vielä mahdollista kattava sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä tiedon konkreettisuutta sekä oppilaan aktiivisuutta ja osallisuutta edistävässä mielessä.

Kuva: Digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla

Ensi vuoden perusopetuksen talousarvioon on esitetty 200 000 euron määräraha oppilaskohtaisten laitteiden hankinnalle, mikä on TVT-strategian mukaista hallittua kehittämistä. Laitehankinnassa yhden rysäyksen taktiikka ei ole hyvä, koska laitekannan käyttöönottamisen on oltava hallittua, ei kaaosta, ja välineiden käytön soveltaminen pedagogisesti tavoitteellista ja aktiivista. Huomioitava on, että euromääräinen panostus on kumulatiivinen, eikä se tuo vielä ainakaan kolmen vuoden aikajänteellä säästöjä muusta opetusmateriaalista.

Kuntien tietohallinnon rooli ja tietohallinnon resurssien oikea-aikainen ja oikean tyyppinen kohdentaminen nousee digitalisaation kehittämisessä merkitykselliseksi. Kajaanin opetuksen ja koulutuksen tietohallinnon KamIT:n on kehityttävä matkassa niin, että tuen painopiste siirtyy laitehallinnasta laitteiden käytön hallintaa tukevaan ja myös käyttöä kehittävään suuntaan (kuvion punainen rusettimainen osuus).Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulujen vastuu laitteiden toimivuudesta kasvaa. Entinen erilliskorvattava "AV-miehen" tehtävä on heräteltävä kouluittain henkiin parin vuoden sisällä. Tällä etenemisellä digitaalisten oppimisympäristöjen täysipainotteinen hyödyntäminen oppilaiden oppimisen ja oppimismotivaation tukemiseksi on opetusta jatkuvasti kehittävällä tasolla vuosikymmenen loppuun mennessä.


Lopuksi - digiloikan askelmerkit on määritettävä ja sisäistettävä opetustoimen yhteisenä työnä

Opetuksen digitalisaation taso kunnissa on vaihtelevaa. On kouluja ja opettajia, jotka ovat opetuksessaan tässä pitkällä ja he hallitsevat sekä tuntevat alueen tarpeet suvereenisti ja on opettajia, jotka tarvitsevat paljon tukea tvt:n käytössä. Yksittäiset edistykselliset koulut tai opettajat toimivat hyvinä ladunaukaisijoina mutta eivät tee vielä kesää asiassa. Kysymys on siitä, miten koko opetustoimi ja sen henkilöstö saadaan hallitusti mukaan kehitykseen. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta, mallia ja tekoja, tukea, aikaa ja tietenkin resurssia. Keskeistä opetuksen digitalisaation kehittämisessä ja digiloikan onnistumisessa riittävien resurssien lisäksi onkin se, millainen kehittämisen suunta kaupungin opetustoimessa määritetään kehitystyön taustalle. Tämä toimintakulttuurin muutosta koskeva tavoite on määritettävä kussakin kunnassa itse. On rakennettava opetustoimen yhteinen "mieli" kehitystyön perustaksi, mikä edellyttää sitä että tavoite on ymmärretty niin henkilöstön, päätöksentekijöiden kuin virkamiesjohdon yhteiseksi tavoitteeksi. Tämä mieli ei synny ulkopuolelta annettuna mallina. Ulkopuolisten materiaalien ja ympäristöjen tuottajien pitääkin ymmärtää kehittää tuotettaan tästä toimijalähtöisestä näkökulmasta, koska muutoin materiaalin tuottaminen on lähinnä sattuman kauppaa ja toimintakulttuurin kehittäminen opetustoimessa on hajanaista narulla työntämistä.


Linkkejä 

Kajaanin kaupungin perusopetuksen TVT-strategia 2016-2018

Kajaanin ja Kainuun maakunnallinen opettajien TVT-koulutuksen suunnitelma

5 kommenttia:

  1. Juuri näin. Kulkiessani moni "digiguru" on kertonut, että kokee oppilaiden laitekannan tavoitetilana ennemmin 1:2. Tämä,pakottaisi myös opet yhteistyöhön ja -keskusteluun. Mitä tuumaat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1:2 laitekanta esittämästäsi näkökulmasta voisi toimia ja toimii takuulla, kun yhteistyöhön ohjataan ja se asetetaan tavoitteeksi. Valtaosalla oppilaita on varmasti laite kotona ja sovellukset ovat lisäksi kaikkien käytössä myös kotona, esim o365 sovelluksineen. Lähinnä ajattelen koulupäivän jälkeistä työtä, johon digitalisaation uskon innostavan oppilaita. Kajaanissa on suunniteltu, että alaluokilla 1-2, ehkä jopa 3. luokka, konekanta olisi 1:2 ja siitä eteenpäin 1:1.

      Poista
  2. Koulujen laitteiden kunnossapito taas opettajien vastuulle, ei mitään järkeä. Kyllä opettajien pitäisi pystyä keskittymään siihen kuinka digitalisaation avulla voivat opetusta hoitaa\tehostaa, eikä huoltomiehen hommmiin.
    Kannattaa kysellä ajatuksia tältä mieheltä:
    ”Kun kyse on tulen tekemisestä, ei pidä puhua lämmöstä, vaan siitä, miten löydän kuivan puun ja miten sytytän sen”, tutkija vertaa. Aalto-yliopiston tutkija Mika Helenius. "Digitalisaatio ei ole.. •Uusimpien laitteiden ostamista lisää"

    http://docplayer.fi/12128111-Kenen-digikarjet-mika-helenius-24-11-2015-helsinki.html

    VastaaPoista
  3. Kiitos palautteesta ja hyvästä linkistä! Se kannattaa lukea. Digitalisaatio on todellakin enemmän kuin laitteita. Se on toimintakulttuurin muutosta. Samalla on hyvä muistaa, että ilman päteviä välineitä ja niiden suunniteltua / ohjattua käyttöönottamista, on kuin tulpatonta mopoa yrittäisi polkea käyntiin. Opettajista ei pidä tehdä huoltomiehiä. Laitteiden huolto kuuluu tietohallinnolle mutta arjen sujuvuus kuuluu koululle. OVTES:ssä on selkeä kohta av-välineiden hoidosta ja tietotekniikkavastaavan työstä, jossa määritetään ko. tehtävän hoito ja korvaus. Kouluilla on paljon innokkaita ja asian hallitsevia opettajia, jotka ymmärtääkseni usein mielellään hoitavat talon teknistä arjen sujuvuutta. Itsekin olin aikanaan ison koulun "av-mies" mutta tuolloin toki laitekanta ja kyseisen tehtävän sisältö oli hieman erilainen kuin nykypäivän välineet edellyttävät. Vaativammat tekniikan hoitoon ja huoltoon liittyvät kysymykset kuuluvat tietohallintoon.

    VastaaPoista
  4. http://www.theeducationpartners.com/articles/2016/06/the-true-digital-leap-to-the-school-of-tomorrow/

    VastaaPoista