torstai 28. huhtikuuta 2016

Rehtorit opetuksen ytimessä - Kainutlaatuista opetuksen kehittämistä!

Kainuulaiset perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön rehtorit kokoontuivat Kajaanin Kaukametsään pohtimaan yhdessä opetuksen tulevaisuutta ja opetuksen kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin. Vajaa nelituntinen keskustelu ja ajatusten vaihto oli innostavaa. Tällaisen toiminnan voisi ottaa jokavuotiseksi tavaksi.

Kipinä seminaarin toteuttamiselle on virinnyt uuden opetussuunnitelman koulujen toimintakulttuurin muutokselle asettamista tarpeista. Kevään aikana pidimme toimialan johtoryhmällä tulevaisuusseminaaria, jossa päätimme perusopetuksen tulosalueen johtajan kanssa, että vastaava tulevaisuuskeskustelu täytyy järjestää meidän rehtoreille. Samaan aikaan aloitimme Osaava Kainuu -hankkeen kainuulaisen opettajuuden kehittämiseksi, jonka koulutuksissa tarve tulevaisuuden pohdinnalle ilmeni maakunnan yhteiseksi tarpeeksi. Tuumasta toimeen ja pienellä varoitusajalla porukka saatiin suhteellisen kattavasti koolle.


Ainoa tapa tehdä tulevaisuutta on ensin nähdä se ja sitten keksiä, miten sen teemme (Alan Kayta mukaillen)

Emme voi ummistaa silmiä yhteiskunnan muutokselle. Koulun on oltava muutoksessa etunenässä tarkkailemassa kehitystarpeita ja uudistamassa toimintaa tarpeita vastaavaksi. Opettajilla ja koulun johdolla on oltava rohkeutta toimia muutoksessa, valmiutta nähdä tulevaisuus ja sen mukanaan tuomat muutokset innostavina mahdollisuuksina opetukselle. Nykymuotoinen koulu ja opettajuus eivät ole enää itsestäänselvyys. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja valtaosa opitaan koulun ulkopuolella (Opettajuus, tulevaisuus ja opettajien osaamisen kehittäminenOppimisen tulevaisuus - perustaitojen hallinta, merkitys ja koulun tiedonkäsitys). Koulun merkitys sellaisena, jona olemme sitä tottuneet läpi 1900-luvun pitämään, ei enää toimi. Jos haluamme turvata lapsille ja nuorille heidän sosiaalisesta taustastaan sekä asuinpaikastaan riippumatta parhaan mahdollisen koulutuksen, on koulun tehtävä työtä mielekkään ja hyvinvointia edistävän opetuksen eteen. Koulun on pystyttävä määrittämään olemassaolonsa tarkoitus jatkossa entistä selkeämmin, niin että oppilaat ja heidän perheensä jaksavat innostua aina uudestaan ja uudestaan koulusta ja siellä tapahtuvasta oppimisesta.

Iltapäivän keskustelu piirtyi muutaman kysymyksen äärelle. Osaava Kainuu -hankkeessa olemme muodostaneet vision sille, mihin pyrimme opetuksen ja opettajuuden kehittämisessä Kainuussa. Tähän perustuen pohdimme, onko visio tavoittelemisen arvoinen, miten pääsemme visioon, mitä opetuksessa pitää tapahtua, jotta saavutamme vision? Osaava Kainuun -hankkeen kotisivu ja visio löytyvät täältä: Osaava Kainuu. Lisäksi listasimme asioita, joiden haluamme nykymuotoisessa koulussa joko säilyvän, vahvistuvan, vähentyvän tai poistettavan kokonaan.

Käydystä keskustelusta voi nostaa mm. seuraavia ajatuksia tiivistetysti esitettynä:
  • Lasten ja nuorten tasapainoinen psyyke on tulevaisuudessakin kaikkein keskeisin kasvun ja osaamisen perusta. 
  • Vaikka elämäntahti tuntuu ympärillämme kiihtyvän, on koulun oltava lapselle rauhan saareke, jonne tultaessa mieli rauhoittuu, aika "pysähtyy" ja asiat tehdään alusta loppuun lasta omiin kykyihin voimaannuttaen. Silti koululla on elävä ja jäntevä yhteys ympäröivään yhteiskuntaan.
  • Koulun keskeinen tarkoitus on viihtyminen. Kyse on kestävästä viihtymisestä, jossa vaivannäön ja ponnistelun kautta, oppimiskokonaisuuksien avulla, tuetaan kestävän viihtymisen muodostumista kouluun.
  • Tavoitteet ja tavoitetietoisuus ovat hyvän oppimisen ydin. Kokonaisuuksista, ilmiöistä tai oppiaineista ei voi muodostua pelkkää iloista puuhastelua vaan kaikella työllä tulee olla selkeä ja mietitty yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin.
  • Kasvanut huoli turvallisuudesta rajoittaa koulujen mahdollisuuksia avata tilaa monipuoliselle ja koulun ulkopuolella tapahtuvalle oppimiselle. 
  • Kouluissa on keskusteltava jatkuvasti oppimisesta ja tehtävä tilaa tälle keskustelulle opettajien kesken. Ihmisten kohtaaminen on edelleen tärkeää. Kun halutaan tutustua opetukseen, on antoisaa tutustua ensin siihen omaan lähimpään naapuriluokkaan.
  • Tulevaisuuden koulu vaatii suunnittelua, keskustelua ja yhdessä toimimista.
  • Koulua on kehitettävä joustavaan ja oppilaan yksilöllisyyden toteutumista edistävään suuntaan.
  • Koulurakennuksen ja luokkien hallitsevaa roolia oppimisen toteuttajina on vähennettävä. Oppiminen ei ole paikkaan ja aikaan sidottua. 
  • Teknologian vahvistuvaa mutta "vain" välineellistä roolia unohtamatta...

Työskentelymme jatkuu Osaava Kainuu -hankkeen tiimoilta kesäkuussa. Tuolloin olemme viisaampia sen suhteen, millaiseksi ajatus resurssiviisaasta potentiaalikeskuksesta on muotoutunut, millaiseksi opettajien osaamisen kehittämisen polku alkaa hahmottua ja millaisia kuntien yhteistyötä syventäviä käytänteitä paremman opetuksen edistämiseksi on löydetty.


perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kainutlaatuista opsia!

Kainuulaiset opetussuunnitelman tekijät kokoontuivat torstaina 21.4.16 yhteiseen OPS-seminaariin juhlistamaan opetussuunnitelmaprosessin tämänhetkistä valmistumista. Kunnat päättävät loppukevään aikana kuntakohtaisten opetussuunnitelmien hyväksymisestä ja syksyllä alkaa kouluissa "uusi aika".

OPS-työ on ollut onnistunutta. Prosessi on edistänyt opettajien ja koulujen valmiutta kehittää koulua ja opetusta uuden opetussuunnitelman henkeen. Monipuoliset opetusmenetelmät, oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitaalisten välineiden käytön haltuun ottaminen ovat kehittymässä sujuvaksi osaksi koulujen arkea hyvän kasvun ja hyvinvointia tukevan kasvuyhteisön muodostamiseksi. Seuraavassa videossa on noin kymmenminuuttinen kooste seminaaristamme:


Tärkeää on muistaa, että OPS-työ ei pääty tähän vaan tästä se alkaa - opetuksen säännöllinen kehittäminen ja arviointityö. Perusopetuksen uusi OPS tulee viemään suomalaista opettajuutta, profeesiona uudelle tasolle. SITRAn työryhmä totesi noin vuosi takaperin, että suomalaisen koulutuksen visiona tulee olla "maa, jossa kaikki rakastavat oppimista". Pienenä mutta ei varmasti vähäpätöisenä juonteena voidaan mainita, että ensi syksystä alkaen jokaisessa kainuulaisessa peruskoulussa juhlitaan koulun aloittamista. Tästä tehdään vuotuinen perinne, jolla halutaan edistää koulutuksen, oppimisen ja hyvän kasvun arvostusta maassamme.

Kiitos kaikille perusopetuksen OPS-työhön osallistuneille opettajille, oppilaille, perheille ja muille sidosryhmille.


Linkkejä

Opetushallitus ja OPS-työn tuki
Osaava Kainuu -hankkeen blogi

Muutama aiheesta aiemmin kirjoitettu blogi-teksti

Ops2016 -työ rullaa eteenpäin kuin juna - STEP! otetaan askel tulevaisuuteen
Ops2016 ja yritysyhteistyö koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi - STEP! askel eteenpäin taas
Uusi POPS päivittää sivistyksen 2020-luvulle: tulevaisuuden sivistys muodostuu moraalisista valmiuksista




keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Digiloikkaa, oppimisen pelillisyyttä ja uudisrakentamista

Vasemmalta Ari-Pekka Stein, rehtori
Elias Rissanen, Vesa Kaikkonen ja
Marjatta Immonen
Teimme Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Vesa Kaikkosen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marjatta Immosen kanssa koulukierroksen, tutustuen pariin kohteeseen perusopetuksessa. Puheenjohtajat halusivat nähdä ja kuulla, mitä kajaanilaiselle perusopetukselle kuuluu tällä hetkellä ja erityisesti uusien kiinteistöjen rakentamisen ja digiajan kynnyksellä. Aamun vierailimme Nakertajan ala-koululla ja loppuaamupäivä vietettiin Lehtikankaan monitoimitalon työmaahan tutustuen.

Nakertajassa koulun rehtori Elias Rissanen ja luokanopettaja Ari-Pekka Stein esittelivät "pelillistä steinpedagogiikka" eli Ari-Pekan digipilottiluokan kokemuksia kuluneen lukuvuoden varrelta. Seuraavalta videolta pääset kiinni toimintaan Ari-Pekan itsensä kertomana:



Luokan toiminta on ollut selkeästi oppilaiden oppimismotivaatiota edistävää. Keskustelimmekin siitä, kuinka ytimessä olemme opetuksessa, kun toiminta innostaa oppilaita oppimaan ja löytämään omia vahvuuksiaan ja mielenkiinnonkohteitaan. Oppilaan kasvun kannalta ja tulevaisuuden yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapset innostuvat oppimaan, kehittämään itseään kouluajan ulkopuolella ja löytämään tavoitteensa myöhempään elämään ja jatkokouluttautumiseen. Innostunut ja uutta luova ihminen on suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden peruspilari.


Kajaaniin rakennetaan uutta koulu- ja päiväkotitilaa

Vesa Kaikkonen, Marjatta Immonen ja
rehtori Arto Koskivirta
Kajaanin lehtikankaalle nousee uusi monitoimirakennus, jossa toimivat yhtenäinen peruskoulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisopalvelut sekä tuotantokeittiö. Kokonaisuus valmistuu vuoden 2017 alussa. Työmaa etenee suunnitellusti ja aikataulussa. Myös Nakertajan koululle nousee koulu- ja päiväkotitilan laajennus. Uutta tilaa rakennetaan kuuden luokan ja 500 m2:n verran. Siipi valmistuu niin ikään vuoteen 2017. Nakertajan oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 220 oppilaasta noin 270 oppilaaseen. Video kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa ja satatuhatta sanaa. Seuraavassa neliminuuttinen kooste, miltä Lehtikankaan työmaalla tällä hetkellä näyttää:



Linkkejä

Ilmiömäistä oppimista! Digipilotointia ja oppimisen pelillistämistä

Fyysinen ja henkinen maisema muuttuu, kun uutta monitoimitaloa aloitetaan rakentamaan Kajaaniin

Kajaaniin valmistuu uusi koulu, päiväkoti ja kirjasto vuonna 2017



perjantai 8. huhtikuuta 2016

Digitaalisten laitteiden sujuvaa sekakäyttöä

"Tableteilla ei kehitetä työelämätaitoja" nasauttaa kaarinalainen nuorisovaltuuston edustaja 7.4.16 Turun Sanomissa ja toteaa samalla, että tabletti ei korvaa myöskään oppikirjaa. Nuoren opiskelijan hyvä kirjoitus herätti vilkkaan keskustelun Facebookin Tieto- ja viestintäteknologia opetuksessa sekä Tabletlaitteet opetuksessa foorumeilla. Keskustelu lipui erilaisten laiteratkaisujen toimivuuteen opetuksessa. "Oikeat" laiteratkaisut herättävät helposti laitetunteita (ks. "Digiloikka otetaan tekemällä - ei hifistelemällä ja turhalla turinalla").

Kaarinassa on tehty ymmärrykseni mukaan hienoa työtä opetuksen kehittämisen eteen ja valitussa ratkaisussa kannattaa pitäytyä - vahvuuksia vaalien ja puutteita kehittäen. Digitalisaation ensisijainen tarkoitus ei ole (oppi)kirjojen syrjäyttäminen sinänsä vaan opetuksen tavoitteet määrittävät keinot ja siten myös sähköisten välineiden käytön. Ydinkysymys on, mihin opetuksella pyritään, ja useissa blogiteksteissä olenkin painottanut seuraavia kysymyksiä: Onko tieto kohde, jolloin opetuksen tehtävänä on paljastaa ennalta annettu ja tiedetty todellisuus (muistaminen ja toistaminen)? Vai ymmärretäänkö tieto välineeksi, jolloin koulu opettaa lapsille sen, miten toimitaan eteen tulevien ongelmien kanssa (luovuus, ongelmanratkaisu, ymmärtäminen)? (ks. Oppimisen tulevaisuus - perustaitojen hallinta, merkitys ja koulun tiedonkäsitys).



Oppiminen ja koulutyö ovat monin osin tietotyön kaltaista toimintaa. Tämän vuoksi opetuksessa on mallinnettava mahdollisimman paljon tietotyön prosesseja. On oltava yhteisiä projekteja, joilla pyritään yhteisen tiedollisen tavoitteen toteuttamiseen. Tässä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, suunnitelmallisuus ja erilaisten tietolähteiden parissa työskentely ovat keskiössä. Edellä kuvattu muutos koulun tiedonkäsityksessä voidaan toki saavuttaa ilman digitaalisia laitteita. Laitteet mahdollistavat kuitenkin vuorovaikutuksen ja tiedon käsittelyn rikastamisen tavalla, jota oppikirjojen tai ATK-tuntien avulla ei tavoiteta. Hifistelenkin seuraavassa opetuksen välinekysymystä tietotyön näkökulmasta.


Pilvipalvelu ja O365 mahdollistavat laitteiden ristikkäisen käyttämisen

Itselläni on työkoneena kannettava tietokone. Työpuhelin on Samsungin Android-puhelin. Tietohallinnon järjestelmät mahdollistavat tarkoin tietoturvattujen hallinnon ohjelmien käytön myös etäyhteydellä (mm. Dynasty, Rondo, eTyöpöytä, SAP). Periaatteessa voin tehdä työtäni jo nyt täysin ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi käytän työssä iPadia. Töitä tulee tehtyä paljon paitsi sähköpostin äärellä myös perinteisten taulukko- ja tekstinkäsittelyohjelmien kanssa, Lynciä unohtamatta. Jotta pysyn kärryillä koulujen toiminnasta hyödynnän aktiivisesti O365:ta ja myös Googlen palveluja. Pilvipalvelu ja O365 ovatkin laitteiden sekakäytön sujuvuuden avain. OneDrive ja O365 työkalut ovat minulla sekä PC:n että iPadin ja puhelimet yhdistävä tekijä. Hallinnon ohjelmat ovat niin vahvasti omassa "verenkierrossa", että niiden käyttö ei onnistu (toistaiseksi) iPadilla mutta muutoin laitteet ja työntekeminen vuoropuhelevat kohtuullisen hyvin keskenään. Jos pitäisi tehdä valintaa välineistä tiedon tuottamisen ja käsittelyn näkökulmista, olisi yhdentekevää kumpaa laitekantaa käyttäisi, iPadia vai PC:tä. Mutta jos työskentelyyn otetaan koulutyön ja oppimista edistävien sovellusten näkökulma, tulee iPadista helposti perinteistä tietokonetta fiksumpi laiteratkaisu. 


Voiko (oppi)kirja korvautua sähköisellä materiaalilla?

Oppikirjan merkitys tulee muuttumaan. Digitalisaation avulla lapsille voidaan tuottaa yksilöllistä materiaalia, jonka tuottamista oppikirjat tukevat. Tietotyössä tavoite ei pyöri yksittäisten kirjojen ympärillä. Huomionarvoista on, että monen tietotyön projektin tieto on pääasiallisesti sähköisessä muodossa ja ihmisten omistamana tieto-taitona, joka tulee osata jakaa vuorovaikutuksessa yhteiseen käyttöön. Tämä ihmisellä oleva tieto on puolestaan kokemusperäistä ja usein kirjatiedon värittämää tietoa. Tietotyön näkökulmasta on tärkeää ymmärtää myös se, että tieto on hajallaan, jopa pirstaleina, josta on luotava uusi tiedollinen kokonaisuus. Ryhmälle uuden tiedon tai uuteen muotoon rakennetun tiedon luominen vaatii aikaa, vuorovaikutusta, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta ja tietotekniikkaa on tässä ajattelun sekä vuorovaikutuksen tuki ja jatke. Monen kunnan OPS-työ on erinomainen esimerkki tietotyön projektista. Toivottavasti pääsemme jatkossa vastaavantyyppisiin prosesseihin oppimateriaalien tuottamisessa, jakamisessa sekä opettajien osaamisen kehittämisessä (ks. 
Tutkiva opettajuus: avain jäntevään koulun kehittämiseen ja opettajien ammatilliseen kasvuun).


Lopuksi

Oppikirjoihin rajoitetussa koulutyössä koulun tiedonkäsitys on ennalta tiedetyn todellisuuden toistamista. Kun opettajat ja oppilaat alkavat tuottamaan tietoa ja käsittelemään sitä yhteistoiminnallisesti ja monikanavaisesti, muuttuu koulun tiedonkäsitys luovuutta, toiminnallisuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä oppimisen iloa tukevaksi (ks. kuvio opettajan TVT-kehityksen portaat). Opettajalta materiaalin tuottaminen vaatii paljon mutta samalla voidaan miettiä, mitä tällainen toiminta antaa ja toisaalta, millaista toimintakulttuuria se edellyttää (ks. Laitetaan koulutyössä hyvä kiertämään! Yhteistyöllä tuetaan koulutyön mielekkyyttä, jaksamista sekä opettajan työn tuottavuutta). 

Kun koulutyössä siirrytään oppikirjaan sidotusta tiedosta avoimeen ja monikanavaiseen tietoon, alkaa toiminnassa painottua oppilaan aktiivinen rooli ja opetuksen ilmiölähtöisyys.

Oppimateriaalin tekeminen esimerkiksi OneNoteen toimii sujuvasti. Olen päässyt perehtymään läheltä o365 ja OneNoten käyttöön opetusmateriaalin tekemisessä. Voi sanoa, että oppilasta aktivoivan ja yksilöllistä oppimista tukevan oppimateriaalin tekeminen on vaikuttavaa toimintaa (ks. myös Ilmiömäistä oppimista! Digipilotointia ja oppimisen pelillistämistä). Näistä materiaaleista saataneen tarkempaa kuvausta lähiaikoina mm. Pietari Brahen koulun pilottiblogista (iPad oppimisen tukena). Myös muissakin kaupungin perusopetuksen luokissa OneNoten käyttö on pitkällä ja alla oleva Instagramkuvakaappaus näyttää häivähdyksen materiaalin mahdollisuuksista. TVT-mentorimme ovat luvanneet myös näistä kokemuksista kuvauksia blogiinsa (TVT-mentorit Kajaani)

Kajaanin TVT-mentoreiden kuvaa Lohtajan koulun 5. luokan
toiminnasta O365-ympäristössä OneNotella. Koulussa ovat käytössä iPadit.