maanantai 31. lokakuuta 2016

Sähköinen ilmoitustaulu – koulun sivusto sisäisessä tiedottamisessa 0ffice365:ssa

Kerta se on ensimmäinenkin eli Mikko Saaren pyynnöstä kirjoitan tämän vierailevan blogikirjoituksen Mikon ansiokkaaseen blogiin. Musiikkimaailman termein tämä kirjoitus on siis Mikko Saaren blogi featuring Marko Kuvaja. Olen Kajaanin lyseon rehtori ja kerron tässä blogissa, mitä Kajaanin lyseolla on tehty TVT-käytön kehittämisessä koulun sisäisen toiminnan ja tiedottamisen näkökulmasta.

Kajaanin lyseossa on 587 oppilasta, 50 opettajaa ja 10 muuta henkilökunnan jäsentä työskentelemässä perinteikkäässä peruskorjausta odottavassa 1925 valmistuneessa koulurakennuksessa. Olen toiminut lyseon rehtorina vuodesta 2009 alkaen. Kajaanin lyseo on koulu, jonka tunnistaa kouluksi ja erityisesti lyseoksi jo kaukaa. Vastaavilla piirustuksilla tehtyjä kouluja löytyy Suomesta useampiakin.


Lyseon yläkoulu, kuva Marko Kuvaja
Päärakennuksen korkeiden ja tilavien luokkien perusvarustuksena on ollut vuodesta 2011 lähtien tykki ja dokumenttikamera. Älytauluja on kahdeksassa luokassa. Opetukseen käytettävissä on kaksi tietokoneluokkaa, kannettavia tietokoneita 44 kpl ja 16 Ipadia. Laitemäärä on ehdottomasti vielä liian pieni oppilasmäärän nähden, mutta mielestäni TVT-opetus käytettävine laitteineen ja ohjelmineen ei ole vielä tasolla, jolla suuresta laitemäärän lisäyksestä hyödyttäisiin maksimaalisella tavalla. 


Tekniikasta tehoja ison organisaation viestinnän sujuvoittamiseen

Kajaanin lyseon toiminta perustuu yhteistoiminnalliseen johtamiseen ja yhteistoiminnallisen johtamisen menetelmillä 2011 alkaen perustettuihin kehittämistiimien ja työryhmien toimintaan. Kajaanin kaupungin järjestämä esimieskoulutus ja Asko Leppilammen vetämä yhteistoiminnallisen johtamisen osio johti minut rehtorina ja lyseon organisaationa nykyiseen toimintamalliin. Lyseon organisaatiorakenne on siis useiden vuosien pitkän ja suunnitelmallisen kehitystyön tulos. Rehtorina huomasin, että ison yläkoulun toimintaan ja tehdyn toiminnan dokumentointiin ja tallentamiseen pitäisi saada paremmin apua tietotekniikasta. Lyseolla käytettiin aktiivisesti Wilmaa ja Wilman pikaviestejä tiedottamiseen sekä koulun sisällä että yhteydessä huoltajiin. Tämä tapahtui osin myös käytännön pakosta, koska muuta käyttökelpoista väylää ei ollut huonon sähköpostijärjestelmän vuoksi. Perinteikkäässä koulussa myös viestintä oli hyvin perinteikkäässä muodossa. Talon sisäinen viestintä toteutui siis Wilman pikaviestien, opettajainhuoneen ilmoitustaulun ja suullisen viestinnän keinoilla. Tietojen tallentamiseen käytettiin yhteistä koulun verkkokansiota.

Mahdollisuus muutoksen tarjoutui kaupungin tietohallinnon uudelleen organisoitumisessa 2014-2015 silloisen tietohallintopäällikkö Kari Hyvösen johdolla. Kaupungin tietohallinto yhdistyi Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston kanssa KamIT-tietohallinnoksi. Muutos mahdollisti toiminnan kehittämisen myös perusopetuksessa. Office365 otettiin käyttöön perusopetuksessa ja ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pilotoimaan Office365:ssa käytettävissä olevia sharepoint-sivuja, koska näin niissä mahdollisuuden uuteen toimintatapaan. Koulun sivuston rakenne oli osittain jo hahmottuneena mielessäni käytännön tarpeista johtuen. En halunnut koululle intrasivuja vaan koulun oman sivuston, joka toimii koulun käytännön tarpeista lähtien. Ajatuksenani oli hyödyntää 0ffice365-sivustoissa olevia toimintoja koulua hyödyttävillä tavoilla. Lyseon sivuston tekemisen mahdollisesti KamIT:n tarjoama suunnittelijaresurssi. KamIT:n Jarno Karjalainen ja Miika Lippojoki tulivat koululle ja pidimme useamman palaverin, jossa ensin esiteltiin ammattilaisten toimesta sivustojen käyttö ja mahdollisuudet ja tämän jälkeen esitin koulun sivustolle miettimääni rakennetta ja toimintoja. Keskeistä ja poikkeuksellista tekemiselle oli suunnittelijoiden kuunteleva ote. Kertakaan suunnitteluvaiheessa ei tullut tilannetta, jossa toiveet olisi torpattu vedoten erilaisiin teknisiin perusteluihin vaan toiveitani kuunneltiin ja suunnittelijat miettivät, miten toive saadaan toteutettua sivustolla.


Sähköinen ilmoitustaulu lisää joustavuutta

Halusin koululle työvälineen yhteistoiminnalliseen johtamiseen, ison yläkoulun arjen hallintaan ja tiimityöskentelyyn. Koulun sivuston toimiminen sähköisenä ilmoitustauluna oli yksi sivuston tavoitteista.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Yksi suurimmista kustomoinneista 365-sivustoon oli pyytämäni sijaisuuksien hallintaosio. Isossa yläkoulussa poissaolot ja niiden järjestely ovat päivittäistä toimintaa ja niiden toteuttamiseen menee paljon sekä hallinnon että poissaolevan opettajan ja paikalla olevien opettajien työaikaa. Poissaolevan opettajan ohjeita etsittiin Wilmasta, opettajan paikalta opettajainhuoneesta ja luokasta. Tehdyistä järjestelyistä tiedottamiseen kului paljon aikaa ja energiaa. KamIt kustomoi sivuston ratkaisun yhdessä tekemämme tarveselvityksen ja käytännön esittelyn jälkeen kevään 2015 aikana. Aloitimme syyskuussa 2015 sivuston käyttämisen poissaolojen ilmoittamisella sivustolle. Opettajia ohjeistettiin, että mikäli he ovat riittävissä sielun ja ruumiin voimissa poissaolopäivänään, he laittavat poissaolon ja sijaisohjeen vain koulun sivustolle. Opettajat ovat tunnollisia työtekijöitä ja ohjeet sijaisille on enemmän sääntö kuin poikkeus työnteossa. Vaadimme apulaisrehtori Salli Karjalaisen kanssa ohjeiden kirjoittamista sivustolle, mutta lupasimme myös auttaa asiassa ja perinteinen puhelinohjeistus oli edelleen myös käytettävissä. Poissaolojen ilmoittaminen koulun sivustolle osoittautui toimivaksi ja käteväksi ratkaisuksi. Se on ollut käytössä lyseolla koko ajan ja saanut myös opettajilta positiivista palautetta. Tuntien järjestelyä ja sijaisten ohjeiden saamista järjestely on auttanut merkittävästi kaikkien aikaa ja energiaa säästäen. Poissaolo-osioon kuuluu myös sijaisuuksista tiedottaminen. Tiedottaminen hoituu siten, että suunnittelun lähtökohtana otettiin SSO-periaatteen käyttö koulussa eli koneelle kirjauduttaessa koulun sivusto avautuu opettajalle ja henkilökunnalle suoraan näytölle. Opettajan sivustonäkymässä yläreunassa on kohta omat sijaisuudet, josta voi nähdä omat sijaistunnit. Poissaolot osiosta voi nähdä koulun poissaolijat ja heidän tuntiensa pitäjät. Poissaolojärjestelmän käytön aloitettua saimme lisättyä KamIT:n kanssa osioon myös sähköpostiherätteen poissaolotunnista. Näin opettajien ei tarvinnut käydä välttämättä katsomassa opettajainhuoneen ilmoitustaulua ollenkaan päivän aikana. Koulun sivuston käyttöönoton myötä karsimme opettajainhuoneesta puolet ilmoitustauluista pois ja lisäsimme tilalle kaupungin taidemuseolta yhteistyössä saatua taidetta virkistämään opettajien työpäivää vanhentuneiden lappujen sijasta. 

Poissaolojen ja sijaisjärjestelyjen lisäksi toinen keskeinen osa-alue sivuston käytössä oli tiimien ja työryhmien töiden dokumentointi ja tallennus. Koululla oli aiemmin käytössä tiimikansiot, jonne kokousmuistiot ja materiaalit laitettiin toisten tiimien mahdollista tarkastelua varten. Syys- ja kevätlukukauden päättäjäistiedostot ja arviointikokousten pöytäkirjat olivat sekä muistitikuilla että koulun tietokoneiden yhteisessä Y-kansiossa. Viimeisintä tiedostoa jouduttiin aina etsimään kaikista näistä vaihtoehdoista kirjauksen tehnyttä opettajaa vielä apuna käyttäen. Tähän piti saada selkeä muutos. Lyseon tiimien ja työryhmien toiminnassa kaikki yhteiset tiedostot tehtiin suoraan sivustolle lokakuusta 2015 alkaen. Tallentamista varten määrittelin suunnittelun alkuvaiheessa koulun sivustolle tulevat metatiedot ja KamIT hoiti toteutuksen sivustolle.


Lopuksi - yhteinen työ näkyväksi ajasta ja paikasta riippumatta

Sivuston käyttöönotto vaati hyvää yhteistyötä KamIT:n kanssa, mutta ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ja positiivista asennetta uudenlaiseen tekemiseen lyseon opettajien osalta. Onnekseni apulaisrehtori Salli Karjalainen oli uuden toimintakulttuurin opettelusta vähintään yhtä innostunut kanssani ja veimme uudistusta yhdessä eteenpäin. Uudet toimintatavat ja samaan aikaan toteutettu digiloikkaus kaupungin ICT-projektin kanssa yhdessä vanhassa rakennuksessa oikkuilevan tekniikan kanssa koettelivat kaikkien hermoja ja kestävyyttä. Sivuston ja ICT-projektin pilotointivuosi 2015-2016 oli erittäin raskas koko henkilöstölle, mutta siitäkin selvittiin. Sivusto toimi vakaasti koko lukuvuoden ajan ja vakiinnutti paikkansa lyseon arjessa. Sivuston käyttöönotto on vaatinut opettajilta venymistä ja uuden opettelua, mutta se vaati myös minulta jatkuvaa käytön suunnittelua, muokkausta ja uuden opettelua. Aktiivisena sivuston suunnittelijana koulutin ja opastin opettajia sivuston käyttöön sekä opettajainkokouksissa että suoraan luokassa opettajan omalla koneella. Johtajana näytin omalla esimerkilläni, että virheitä sattuu, kaikki ei ole kerralla valmista ja opettelemme yhdessä sivuston käyttöä. Tiedottamiseen liittyen uudet toimintatavat sivuston kokousmuistioiden, viikkotiedotteen ja sähköpostin välillä piti kokeilla käytännössä. Käytännön kokeiluja edelsi työhuoneessa tapahtunut pitkä suunnittelu ja miettiminen, kuinka sivustoa käytetään ja miten yhteisiä toimintatapoja muokataan. Valmiita ohjeita ja malleja ei ollut käytettävissä. Tällä hetkellä kirjoitan viikoittaisen YS-kokouksen muistion valmiiksi sivustolle ennen kokousta. Näin opettajilla on mahdollisuus halutessaan ja ehtiessään vilkaista, mitä kokouksessa käsitellään. Kokousmuistio sisältää aiempaa vähemmän yksityiskohtaista tietoa erilaisista tapahtumista, koska nyt voin laittaa suoran linkin esim. tapahtumaa tehneen työryhmän tai tiimin muistioon. Sama linkki löytyy myös sivustolla olevasta tapahtumakalenterimerkinnästä tapahtumapäivänä. Yhteinen tekeminen on nyt helpommin nähtävissä kaikille ajasta ja paikasta riippumatta.

 Kajaanin lyseon sivusto ja yhteistoiminta tiivistettynä, klikkaa kuvaa suuremmaksi
Koulun sivustolla toteutettiin Kajaanin lyseolla mittava sekä sisäisen viestinnän että organisaation toimintakulttuurin muutos. Kehitystyö jatkuu edelleen, mutta lukuvuonna 2016-2017 pääsemme jo nauttimaan tehdyn työn tuloksista. Suosittelen kaikille 0ffice365:sta käyttäville kouluille koulun sivuston käyttöönottoa. Vakionahan sharepoint-sivustolla on Ajankohtaista-osio ja Toimintakalenteri, joiden käytöllä pelkästäänkin pääsee tiedottamisessa perinteistä ilmoitustaulua, sähköpostia tai Wilmaa pidemmälle. 


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Yhteisössä vallitsevien roolien, vuorovaikutuksen ja ilmapiirin arviointia

Ihmisen tapaa toimia ryhmässä voidaan yksinkertaisimmillaan määrittää akselille ekstrovertti - introvertti, rakastava - vihaava, läheinen - etäinen jne. Ihmisen käyttäytyminen näillä ulottuvuuksilla on luontaista ja jaottelupareissa ensimmäinen käyttäytymistyyli johtaa useimmiten positiiviseen vuorovaikutussuhteeseen toisten kanssa.

Oppimistilanteessa erilaiset oppimistyylit tai roolit ovat olleet jo kauan tiedostettuja. Erilaisten roolien tulkinnan ja analyysin alullepanijana suomalaisessa koulumaailmassa voitaneen pitää Matti Koskenniemeä. Hän kuvasi teoksessaan Kansakoulun opetusoppi (1946) erilaisten oppimistyylien merkitystä koulutyön sujuvuudelle. Koskenniemi esitti, että vapaa-aikoina koululuokassa oli johtajia, aito johtajia ja valtiaita, myötäilijöitä, apureita, suosikkeja ja seurailijoita, syrjässäolijoita, eristyjiä, sivuutettuja ja torjuttuja. Oppitunneilla roolit puolestaan muuttuvat ja luokasta löytyy luokkaa hauskuuttavia pellejä, laiskoja tuplareita, opettajaa kaikissa paikoissa miellyttäviä ja kavereiden inhoamia opettajan lellikkejä, lellikkejä lievempiä opettajanhuoneen ovella palvelualttiita portsareita, priimuksia, kantelijoita jne.

Kukin voi arvioida osaltaan, millaisina roolit ilmenevät 2000-luvun koulussa mutta jossain määrin pitäisin jaottelua vanhahtavana. Aihe on kuitenkin aina ajankohtainen ja kuvaan sitä tässä tekstissä Reijo Kauppilan kirjan (2005) "Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot" näkökulmasta, aihetta kirjasta referoiden. Kirja on PS-kustannuksen Opetus 2000 sarjaa (3. uudistettu painos 2011).

R. A. Kauppila (2005)
Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot


Kahdeksan erilaista vuorovaikutustyyliä

Kauppila (2005, 48 - 63) on jäsentänyt vuorovaikutuksen peruskategorioita tarkemmin ja aloittaa toimintatapojen jäsentämisen nelikentällä (mts. 49), jossa vastinpareina ovat ystävällinen - aggressiivinen sekä alistuva - dominoiva. Nelikentän muodostaminen perustuu Triandiksen (1977) ja Bowlbyn (1969) esittämien ja yllä kuvattujen kaksiulotteistyyppisten luokittelujen perustalle. Kauppila tarkentaa nelikenttää kahdeksaan sosiaalista vuorovaikutuksen tapaa kuvaavaksi malliksi. Esimerkiksi ystävällisen ja dominoivan välimuodoksi Kauppila esittää ohjaavaa vuorovaikutuksen tyyliä ja aggressiivisen ja alistuvan tyyli välille sopii epävarmuus.

KUVIO Kahdeksan sosiaalisen vuorovaikutuksen tapaa (Kauppila 2005, 51)


Ystävälliselle vuorovaikutuksen tyylille on luonteenomaista kohteliaisuus ja ymmärtäväisyys. Ystävällinen ihminen on hyvä kuuntelija ja hän osoittaa toiselle ihmiselle luottamusta. Ystävällinen ihminen uskaltaa tulla lähelle ja tyylille on ominaista avoimuus. Ohjaavan vuorovaikutuksen tyylin omaava ihminen tekee helposti ehdotuksia ja kehotuksia. Hän huolehtii toisista, antaa parannusehdotuksia, muttei ole kuitenkaan dominoiva. Hallitseva ihminen pyrkii osoittamaan paremmuuttaan ja haluaan olla ensimmäinen tai osaava. Hänellä on taipumusta pyrkiä alistamaan toisia ja hän arvostelee tai käskee niinikään toisia helposti. Uhmaiseen vuorovaikutuksen tyyliin kuuluu uhittelua ja kiukuttelua. Uhmainen ihminen pyrkii rikkomaan sääntöjä, hän on katkera ja kapinoiva. Uhmainen vuorovaikutus ilmentää kostonhalua ja sopeutumattomuutta ja vuorovaikutusta häiritsevätkin iva ja pilkka. Aggressiivinen ihminen ilmaisee mielellään erimielisyyttä, kiroillee ja arvostelee toisia helposti. Tyylille kuuluvat komentelevat ja käskevät ilmaisut. Tällainen ihminen suhtautuu toisiin piittaamattomasti ja hän riitautuu helposti toisten kanssa. Epävarma vuorovaikutus on alistuvaista ja taustalle voi kehittyä joskus kaunaa ja ivaa toisia kohtaan. Epävarma ihminen on epäluottavainen toisia ja itseään kohtaan. Tyylin edustaja arkailee ja epäröi toimissaan ja hän ilmaisee pelkoa toimintansa seurauksista. Kun epävarma ihminen on vuorovaikutuksessa toisten kanssa, hän ei kykene helposti päätöksiin. Alistuva ihminen aliarvioi omia kykyjään. Hän on varovainen kannanotoissaan, ei pidä kiinni omista oikeuksistaan, turvautuu helposti toisiin ja vuorovaikutukseen liittyy myös pelkoa. Joustavan vuorovaikutustyylin edustaja on myöntyväinen toisten ehdotuksiin, luottaa toisiin, osaa miellyttää toisia, ei takerru näkemyksiinsä ja osaa antaa periksi tarvittaessa. (mts. 52 - 60.)


Sanaton viestintä


Sanattomalla viestinnällä ihminen ilmaisee suuren osan ajatuksistaan ja tuntemuksistaan toiselle. Nonverbaaliin viestintään liittyvät keskeisesti ilmeet, eleet, asento ja olemus. Lisäksi ulkoasulla, ajan- ja tilankäytöllä sekö äänillä ja puheen tempolla ilmaistaan paljon omista tunteista toisille. (Kauppila 2005, 34.)

Kasvojen ilmeillä – hymyllä ja silmillä – ihminen ilmaisee paljon. Hymy on merkki joko lähentymisestä toista kohtaan tai toisessa ääripäässään ivaa toista kohtaan. Leveä hymy on avautumisen ja välittömyyden merkki. Toisaalta pelkkä hyväntuulen hymy ei ole leveä eikä paljasta hampaita. Hymähdys yhdistettynä silmien kurtistukseen tai pikaiseen katseeseen jotain muuta kuin puhujaa kohtaan voi olla myös ivan merkki.

Silmiin katsominen on avoimuuden merkki. Puoleksi suljetut silmät tai katsahdukset voivat olla merkki välinpitämättömyydestä ja mielenkiinnon puutteesta. Harhaileva katse ilmaisee epävarmuutta tai välinpitämättömyyttä. Puhuessaan toiselle silmiin katsominen voi olla merkki halusta dominoida toista. Nenänvartta pitkin katselu ilmaisee ivaa, omahyväisyyttä, ylimielisyyttä tai dominoivuutta. Myös silmäkulmien käyttö kuunnellessa tai puhuessa on osa silmien viestintää. (mts. 35 - 36.)

Myös kädet kertovat paljon. Ristiin rinnan päälle laitetut kädet ovat merkki puolustautumisesta. Nyrkissä olevat kädet viestivät tahtoa, dominanssia tai aggressiota. Sormenpäistään yhteen liitetyt kädet ovat merkki avoimuudesta. Ristityt sormet viestivät harmoniaa ja yhtenäisyyttä. Toisaalta ihminen voi viestiä tällöin alistumista tai avunpyyntöä. Käsien hierominen viestii joko epävarmuutta tai aietta tehdä jotain. Käden vieminen leuan alle, sormen levätessä poskella tai leukapielessä tarkoittaa arvioivaa elettä. Myös leuan tunnustelu tarkoittaa arvioimista. Nenän hipaisu on sanaton ei-vastaus tai epäilyn merkki. Kädet lanteilla on merkki valmiudesta. Käsien selän taakse vienti kertoo henkilön varmuudesta, dominoivuudesta sekä arvovallan korostamisesta. Jos henkilö laittaa puhuessaan kädet pöydälle suoriksi työnnettynä on se merkki halusta olla avoin sekä halua ilmaista itseään perusteellisesti. Käden vienti poskelle on merkki kyllästymisestä. Rinnalla lepäävät kädet ovat merkki vilpittömyydestä, rehellisyydestä ja uskollisuudesta. (mts. 37 - 39.)


Vuorovaikutuksen ja erilaisten roolien analysointi


Alla olevan taulukon avulla on hahmoteltavissa määrällisesti, se millaisia vuorovaikutuksen muotoja yhteisöissä ilmentyy ja millaiset nonverbaalit ilmaukset ovat tyypillisiä erilaisille vuorovaikutustavoille. Havainnointia voidaan tarkennetaa ilmeitten, eleitten ja sijoittumisen kuvaamisella. Havainnoinnin helpottamiseksi Kauppila (2005, 62 - 63) ehdottaa luokkien tiivistämistä ne neljään kokonaisuuteen: 1) ystävällis-joustava, 2) ohjaava-hallitseva, 3) alistuva-epävarma, 4) aggressiivis-uhmaava. (Taulukko 1.)


Taulukko Sosiaalisten vuorovaikutustyylien havainnointipohja


Vuorovaikutus tyyli / sanaton viestintä
Verbaalit ilmaukset - frekvenssit
Sijoittuminen / tilankäyttö
ilmeet
eleet
Ystävällis-joustava
Osoittaa kuuntelua
Osoittaa luottamusta
Menee toisen lähelle
Osoittaa avoimutta?

Ilmaisee myöntyväisyyttä toisten ehdotuksiin

Ilmaisee luottamusta toisia kohtaan
Pyrkii miellyttämään toisia
Pystyy joustamaan näkemyksissään
Pystyy antamaan periksi tarvittaessa




Ohjaava-hallitseva
Osoittaa parempaa osaamistaan/tietämystään toisia kohtaan
Osoittaa olevansa taitava …ensimmäinen?
Tekee ehdotuksia tai kehotuksia?
Ilmentää dominointia?




Aggressiivis-uhmainen
Kiukuttelua/uhittelua
Osoittaa kapinaa tai uhmaa
Rikkoo sääntöjä
Pilkkaa/ ivaa/ halventaa toisia
Arvostelee negatiivisesti toisia/ asioita
Etsii erimielisyyksiä?
Komentelee toisia sanallisesti tai jollain muulla tavalla
Osoittaa piittaamattomuutta toisia kohtaan




Epävarma-alistuva

Aliarvioi kykyjään tai osaamistaan
Luovuttaa kannoissaan tai tehtävissään toisille
Turvautuu toisiin asioissa

Pelkää sosiaalista kontaktia toisiin

Alistuu vuorovaikutuksessa?
Osoittaa epävarmuutta puheissaan tai toimissaan
Osoittaa epäluottamusta itseä tai toisia kohtaan
Ilmaisee pelkoa puheitten tai tekemistensä seurauksista







Lähteet ja linkkejä

Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Opetus 2000. Keuruu: PS-kustannus.

Koskenniemi, M. 1946. Kansakoulun opetusoppi. Helsinki: Otava

Erilaiset tempperamentit työpaikoilla (Liisa Keltinkangas-Järvinen, YLE Areena)

Professori lyttää testien käytön työntekijöitä valittaessa – yksi asia ennustaa, kannattaako hakija palkata (Iltasanomat 14.9.2016)

Hyvät tyypit jyräävät työnhaussa – Professori: "Ohjaa rekrytointeja vaarallisesti harhaan"


torstai 27. lokakuuta 2016

Koulun intomieliset uudistajat, kriitikot ja muutoksen vastustajat - jokainen meistä pyrkii samaan, hyvään oppimiseen!

Anne Rongas on kerännyt Diigo-kirjastoonsa hienon kokoelman opetuksen digitalisaatiota puolesta ja vastaan käsitteleviä artikkeleita ja blogitekstejä. #SOKF:ssa käyty keskustelu koulun toimintakulttuurin ja digitaalisten oppimisympäristöjen aiheuttamasta muutoksesta koulutyölle herätti muutamia ajatuksia. Ajatukset ovat hajanaisia mutta aiheeseen liittyviä: miksi muuttuminen on vaikeaa ja miksi kinaamme muutoksen välttämättömyydestä. Martti Hellström on kirjoittanut aiheesta hyvän blogin (ks. Koulun muuttamisen mahdottomuudesta) ja hän kiteyttää haasteen siihen, että olemme koulun uudistamisen suhteen kaikesta eri mieltä, kuvitellen omassa mielessämme olevamme kukin oikeassa. Seuraavassa mainitun facebookpostauksen herättämiä ajatuksia oman ajatteluni sekä oikeassa olemisen jäsentämiseksi ja jospa myös toisillekin ajatusten herättelijöiksi.


Opettajien valmius koulun uudistukseen on hyvä

Valtaosa kouluista ja opettajista on vähintäänkin myönteisellä tavalla kiinnostunut koulujen toimintakulttuurin uudistamisesta. Opettajat ja koulut tarvitsevat tukea sekä selkeitä suuntaviivoja koulujen toimintakulttuurin uudistamiselle. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää keskeisten tavoitteiden konkretisointia ja askelmerkkien määrittämistä niin, että jokainen opettaja tietää tekevänsä työtä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi ja tietää myös sen, mitä häneltä odotetaan ammatillisesti seuraavan askeleen ottamiseksi (ks. OPSin johtotähdet - tähtikartta koulun toimintakulttuurin uudistamisen tueksi).

Muutos ei tietenkään onnistu ilman asianmukaisia välineitä. Kuntien mahdollisuudet vastata kasvavaan laitetarpeeseen on haaste mutta ratkaistavissa sekin. Kajaanissa olemme laatineet selkeät suunnitelmat opettajien osaamisen tukemiseksi sekä laitekannan hankkimiseksi. Tälle vuodelle jokaiselle opettajalle on hankittu oma henkilökohtainen laite ja oppilaiden laitekantaa ryhdytään kehittämään nykyisestä ensi vuodesta alkaen. Olemmekin perusopetuksen johtajan sekä rehtoreiden kanssa yhdessä todenneet, että koulujen tehtävä on huolehtia hyvän ja kehitystä edistävän ilmapiirin muodostamisesta, ja toimialajohdon tehtävänä on tehdä töitä resurssien aikaansaamiseksi. Kokonaisuuden kannalta yhteistyö henkilöstön sekä päätöksentekijöiden suuntaan on keskiössä. Arvioisin kajaanilaisen ilmapiirin olevan erittäin hyvä esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin uudistamisessa.


Kukaan ei halua olla virran vietävänä

Tietty osa meistä saa energiansa kritiikin avulla. Ihminen voimaantuu hetkellisesti kriittisen asenteen kautta. Sanotaan, että ihmisistä 90 prosenttia lamaantuu esimerkiksi johdettaessa, kun johtaja lyö nyrkkiä pöytään ja vain 10 prosenttia voimaantuu tästä. Tämä kymmen prosentin -sääntö pätee suhteellisen moneen asiaan ihmiselämässä. Olettaisinkin valtaosan kielteisesti muutokseen suhtautuvista kuuluvan 10 prosenttiin omalla tavallaan. Ihminen esittää suhtautuvansa kielteisesti muutoksen, koska hänellä on halu olla osallinen muutoksen suunnan valmistelussa ja vahva halu vaikuttaa muutokseen. Kriitikot eivät halua olla virran vietävinä mutta, koska he eivät ole syystä tai toisesta päässeet riittävästi vaikuttamaan muutoksen suuntaan, he vastustavat muutosta. Vastustamisen avulla he voivat vaikuttaa ja hallita omaa elämäänsä. Kriitikoita kannattaa kuunnella ja heitä kannattaa vastuuttaa mukaan uudistustyöhön, kysyen mitä meidän on tehtävä, jotta onnistumme uudistustyössä. Yhteistoiminnallisessa johtamisessa on paljon hyviä menetelmiä osallistavan uudistusprosessin aikaansaamiseksi ja esimerkiksi Asko Leppilammellta löytyy paljon menetelmiä käytännön sovelluksiin.


Motivaation perään on kysyttävä

Nuorten miesten kasvanut syrjäytymisriski ja heikkenevät oppimistulokset eivät ole uuden opetussuunnitelman tai opetuksen digitalisaation syytä. Jos syyllisiä halutaan tälle hakea, on syyllinen yhteiskunnan muutos, johon koulu ei ole kyennyt vielä vastaamaan oppimisen motivaatiota ja oppimisen iloa edistävällä toimintakulttuurin muutoksella. Menneiden vuosikymmenten lapsiin, joihin itsekin kuulun, tehosivat pakko, käskyt ja rangaistukset. Motivaation perään ei tarvinnut kysellä. Meitä kasvatettiin ottamaan vastaan ohjeita ja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Työelämä on jossain vaiheessa edellyttänyt tätä ihmisiltä mutta nyt minultakin edellytetään valmiutta jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Työelämä ei tarjoa 40 vuoden takuuta ammatille, kuten suurille ikäluokille voitiin taata. Nyt meidän jokaisen on tunnistettava omat vahvuudet, kyvyt ja mahdollisuudet. Tunnistamisen lisäksi edellytetään myös valmiutta jalostaa oma osaaminen kiinnostavaksi tuotteeksi. On oltava työelämän suunnitelmat A, B ja C. Itse kokisin tekeväni lapsille karhunpalveluksen, jos en olisi heille osoittamassa näitä mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä itsensä kehittämiselle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lapsilta tule vaatia tiettyjen perustaitojen perään. Ei. Tulevaisuudessakin kertotaulu on opeteltava ulkoa. Tulevaisuudessakin lapsilta tulee vaatia projekti- ja ryhmätöissä siistiä käsialaa, esteettisyyttä, hyvää suomen kielen / opiskelukielen käyttöä tuotoksissa, toisten ja työn arvostusta... Jos haluamme, että meillä on lapsillemme maailman paras koulu, maailman parhaat oppimistulokset, parhaat edellytykset hyödyntää hyvän peruskoulun tarjoamia elämän eväitä, edellyttää se koulua, jossa lapset innostuvat ja motivoituvat oppimiseen. Tätä ei tehdä passiivisessa ja vastaanottavassa oppimisympäristössä vaan yhteistoiminnallisessa, aktiivisessa ja innostavassa koulutyössä.


Tavoitteellisesta oppimisesta on kysymys, kaikessa toiminnassa

Oppilaslähtöisyyden, ilmiöperusteisuuden, opetuksen eheyttämisen (vertikaalisen tai horisontaalisen), projektien, oppimiskokonaisuuksien, digitalisaation, oppikirjattomuuden - mitä käsitteitä nyt sitten käytetäänkään koulun muutoksen yhteydessä - riskinä on ilman muuta epäonnistuminen, oppimistulosten heikkeneminen. Jos opetuksen järjestämisestä puuttuu jäntevä yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetuksen yhtenäisyys on pelkkää tilojen fyysistä yhtenäisyyttä, on selvää että muodostuu vakavia yhteentörmäyksiä ja oppimistulokset ovat heikkoja. On vältettävä touhuilua ja puuhailua. Opettajan on osattava johtaa toimintaan selkeät oppimista koskevat tavoitteet ja vaadittava oppilailta ja itseltä näiden tavoitteiden toteutumista. Kuten edellä totesin, ei uudistus saa olla uhkana nk. perustaitojen omaksumiselle. (ks. Opetuksen eheyttäminen OSA 1 - ops-työtä vai touhupedagogiikkaa? ja Oppimisen tulevaisuus - perustaitojen hallinta, merkitys ja koulun tiedonkäsitys)


Lopuksi - kun tavoitteena on lapsen edun toteutuminen, tietää tekevänsä oikein

Uudistusmieliset intoilijat, intomieliset uudistajat, kriitikot ja vastustajat - on hauskaa huomata, että jokaisella meillä on sama tavoite: lapsen edun ja parhaan mahdollisen oppimisen sekä hyvän kasvun edellytysten turvaaminen! Jokainen meistä haluaa tehdä koulusta hyvän paikan oppia. Eikö? Kukaan tuskin ajaa omaa etuaan tai ei halua omien oppilaidensa ja koulujen epäonnistuvan? Koulun ja opettajan kaikki toiminta on arvioitava tästä perustasta lähtien. Jokaisen opettajan, rehtorin, opetustoimen / sivistystoimialan johtajan sekä kuntapäättäjän on kysyttävä itseltään, teenkö tai toiminko työssäni lapsen etua, oppimisen iloa sekä motivaatiota ja lapsen hyvää kasvua edistävällä tavalla?


Linkkejä aiempiin aihetta käsitteleviin blogiteksteihin

Peractum est! Kehitetään koulua rohkeasti ilmiölähtöiseen ja digitaaliseen tulevaisuuteen
Ilmiölähtöisen opetuksen toiminnalliset edellytykset - osa 1 vuorovaikutusta tukeva oppimisympäristö

Ilmiölähtöisen opetuksen toiminnalliset edellytykset - osa 2 yksilöllisyyden huomiointi



lauantai 8. lokakuuta 2016

Sähköposti romukoppaan! Uuden teknologian avulla työtä edistäviin toimintatapoihin ja uuteen toimintakulttuuriin

"Piilaakso ei puhu digitalisaatiosta vaan uusista toimintatavoista, innovaatioista, liiketoiminnan kehittämisestä, ohjelmateollisuudesta, sovelluksista ja niiden tuomasta arvosta. Niin pitäisi Suomessakin tehdä." Näin todetaan Kauppalehden (6.10.2016) erinomaisessa artikkelissa Digitalisaatiosta tuli Suomen hypetetyin ja väärinkäytetyin termi.

Olen kirjoittanut blogiin paljon tekstejä opetuksen digitaalisten ympäristöjen ja välineiden käyttöönottamisesta mutta välillä on hyvä miettiä myös omaa valmiutta kehittyä. Työtapojen on muututtava sähköisten välineiden käyttöön ottamisen myötä. Pyrimmekin omassa työssämme jatkuvasti kehittämään työtapoja ja keskustelemaan muutostarpeista. Seuraavassa pari ajatusta aiheesta.


Organisaation sisäisen viestinnän kehittäminen

Tietotyö toteutuu verkostoissa ja 
monissa eri ympäristöissä
Sähköposti ja puhelin ovat pahimmat aika- ja energiasyöpöt toimistotyössä. Organisaation sisäisessä viestinnässä tehdään virhe, jos sähköposti ja puhelin ovat pääasialliset arkiviestinnän kanavat. Puhelin on kokousten aikaan äänettömänä ja sähköpostia ei pysty selaamaan ja vastaamaan jatkuvana onlinena. On keskityttävä kulloisenkin asian hoitamiseen. Kertyneitten viestien ja puhelujen suma voi olla aamu- tai iltapäivien päätteeksi valtaisa ja paljon aikaa vievä ongelma.

Jotta organisaatio siirtyy digitalisaatiossa sen ensimmäiselle askelmalle, edellyttää se sisäisen viestinnän kehittämistä ja sähköpostia sekä perinteistä puhelinta ketterämpien välineiden käyttöön ottamista. Lync  on yksi väline, mikä mahdollistaa organisaation sujuvan sisäisen viestinnän. Virtuaalinen työhuoneen ovi näyttää, milloin kukin on tavoitettavissa, milloin varattu tai poistunut työpisteeltä. Virtuaalista "työovea" voi ohjata myös älypuhelimen avulla. Älypuhelin onkin vajaakäytöllä, jos sen käyttö on vain sähköpostia, puheluja ja nettiselailua. Itsekin sorrun päivittäin kuormittamaan kollegoiden sähköposteja ok-tason viesteillä. Lynciin on kätevä ohjata arkinen keskustelu. Organisaation sisäiset tapaamiset ja kulkemiset työyksiköiden välillä voidaan minimoida videoyhteyden avulla, joka mielestäni on yhtälailla kasvokkain olemista, kuuntelemista ja ajatusten vaihtamista kuin samassa tilassa käytävä vuorovaikutus. Sivistystoimen johtoryhmällä olemme pyrkineet ottamaan Lynciä aktiiviseen käyttöön mutta tekemistä on vielä paljon - suunta on oikea.

Monitoimitila alkaa valmistua. Tila mahdollistaa paitsi neliöiden
entistä tehokkaamman käytön myös sujuvan vuorovaikutuksen
tiimin kesken

Työtilaratkaisuilla ketterään vuorovaikutukseen ja tehokkaaseen tilojen käyttöön

Tietotyön tulee kehittyä ajasta sekä paikasta riippumattomaksi. Olen usein todennut, että esimerkiksi koulun on mallinnettava toiminnassaan mm. tietotyön prosesseja. Parhaimmillaan tietotyössä tiedon käsittely ja tuottaminen ovat yhteisöllisiä projekteja. Olemme sivistystoimen tulosaluejohdon kanssa siirtyneet tänä syksynä yhteiseen monitoimitilaan (huom. ei avokonttoriin). Yhteisen monitoimitoimiston tavoitteena on sekä vuorovaikutuksen rikastaminen ja työtapojen kehittäminen että tilojen käytön tehostamisen suunnan osoittaminen toisillekin. Neljä henkilöä jakaa nyt kolmen hengen tilan, mikä on vähentänyt neliötarpeita entisestä noin 15 m2 / henkilö noin 10 m2 / henkilö. Kun puhutaan sadoista henkilöistä, ovat neliöhyödyt jo merkitykselliset.

Lync on virtuaalinen työhuone ja mahdollistaa
helpolla tavalla organisaation sisäisen ja myös
ulkoisen viestinnän uudistamisen
Tietotekniikka on mahdollistanut jo kauan ajasta sekä paikasta riippumattoman työskentelyn. Olemme arvioineet, että esimerkiksi toimiala- tai tulosaluejohtajan perinteinen oman työhuoneen tarve on vähäinen. Työhuoneet ovat käytössä vain alle puolet työajasta (ks. Toimiva työympäristö 2015 – tutkimuksen tuloksia ). Laskujen tai henkilöstöasioiden hyväksyntä ei voi olla sidoksissa työpisteeseen, puhumattakaan suunnitteluun ja valmisteluun liittyvistä asioiden hoitamisesta. Työn tekeminen etänä onnistuu täysin jo tällä hetkellä. Tietotyö ei voi olla minuutilleen aikaan ja paikkaan sidottua. Etätyön soveltaminen on osa toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Se, missä ja milloin valmistelee työn, ei ole merkityksellistä vaan tulokset ratkaisevat, ja että asiat hoidetaan sujuvasti ajallaan. Työyhteisöjä tarvitaan toki edelleen ja kunkin johtajan on oman tehtäväkenttänsä sekä ajankäyttönsä näkökulmasta oltava aktiivisesti myös läsnä työntekijöille, mikä ei tietenkään ole peruste perinteisille työhuoneratkaisuille. Ja jälleen huomautan, että "uusissa työhuoneratkaisuissa" ei ole kyse avokonttoreista. Niin kutsutut ankkuritehtävät on arvioitava erikseen ja niihin liittyvät tilaratkaisut niin ikään.

Alkukokemukseni johdon yhteisestä monitoimitilasta on hyvä. Monitoimitila rikastaa vuorovaikutusta. Syksyn työtä hallitsee aina seuraavan vuoden talousarvion laadinta. Edellisvuosiin nähden sen tekeminen oli yhteisessä tilassa toimivaa ja tehokasta. Yhteinen tila on mahdollistanut aiempaa luontevamman ja joustavamman vuorovaikutuksen. Kysymyksiä tai ajatuksia ei ole tarvinnut soitella tai varata erillisiä kokousaikoja vaan nämä hoituivat työn lomassa.

Jos jollakulla on omaan alueeseen liittyvää erityistä luottamuksellisuutta vaativaa asioiden hoitoa, hoidetaan se yksityisyyden paremmin huomioivissa tiloissa. Lisäksi tilassamme on puhelinkoppi, mikä vähentää puhelujen aiheuttamaa hälinää. Kaupungintalon kokoustiloja on niin ikään käytettävä ulkopuolisten kokousten tai keskustelujen järjestämiseen mutta tällainen lisää vain tilojen tehokasta ja aktiivista käyttöä.


Lopuksi

Julkinen sektori on suuressa muutoksessa. Tiukkeneva talous, digitalisaatio, automatisaatio ja työn muutos, eläköityminen, tieto-taidon häviäminen ja toisaalta uuden käyttöön ottaminen, kunta- ja organisaatiorajojen muuttuminen eivät voi olla näkymättä toimintatavoissa. Ne jotka ovat vahvasti mukana muutoksessa ja haluavat vaikuttaa muutokseen suotuisasti, pärjäävät varmasti myös tulevaisuudessa. Tiimit ja yhteistoiminta ovat nostaneet monessa paikkaa päätään ja yksin tekemisen kulttuurista pyritään irtautumaan. Tietotyössä ei pärjätä, jos tiedon ja osaamisen ajatellaan olevan vain yksittäisten ihmisten asioita kello 8-16 välisenä aikana. Uusilla tilaratkaisuilla ja digitaalisten välineiden hyödyntämisellä mm. organisaation sisäisen viestinnän välineinä on parhaimmillaan mahdollista kehittää vuorovaikutuksen ja tiedon rikastumista, uusien ideoiden syntyä sekä tukea myös ajankäytön sekä tietotulvan hallintaa ja sitä kautta edistää työssä jaksamista.


Linkit

Digitalisaatiosta tuli Suomen hypetetyin ja väärinkäytetyin termi (Kauppalehti 6.10.2016)


Sähköposti vie suomalaisten ajasta jo 691 tuntia vuodessa (Talouselämä 5.10.2016)

Tellus Innovation Arena, Oulun yliopisto

Johtaja, panosta digiosaamiseen - näistä syistä se kannattaa (TIVI 6.10.2016)

Elena etäopiskelee kaupungissa, jossa yliopistoa ei ole – ”En haluaisi vaihtaa päätoimiseksi opiskelijaksi” (YLE 7.10.2016)

Tarvitseeko lukio seiniä? Tekniikalla opettaja virtuaalisesti opiskelijan kotiin (YLE 7.10.2016)

Millainen on ammattiminäni ja miten rakennan verkostoja? Apu on lähellä digitaalisesti (YLE 7.10.2016)


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

OPSin johtotähdet - tähtikartta koulun toimintakulttuurin uudistamisen tueksi

Varoitus: tämä on vain idea.

Osaava Kainuu -koulutuspäivän "osaamisen jakaminen" teema herätti päivän aikana paljon keskustelua. Tämä postaus on yksi aivoitus ja sen tavoitteena on herättää ideatasolla ajatusta siitä, miten voisimme tukea opettajia uuden OPSn sisältöjen haltuun ottamiseen ja edistää innostusta koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen.

Uusi OPS on otettu Kajaanissa ja Kainuussa lukuvuoden alkumetreillä hyvin haltuun mutta tulevaisuus ja käytäntö asettavat opettajille paljon uusia haasteita ja osaamisen kehittämisen tarpeita. Opetuksen eheyttäminen, ilmiöt, digitaaliset oppimisympäristöt, arviointi, osallisuus, opettajan rooli, perustaitojen opettaminen, yrittäjyys- / yritteliäisyyskasvatus, toiminnalliset työtavat, liikkuva koulu - muutamia mainiten.

Kajaanin perusopetuksen ops-tiekartta
(klikkaa kuva suuremmaksi)
Aiheeseen liittyen todettiin, että valtakunnan tasolla käydään yhä voimakasta keskustelua uuden opetussuunnitelman tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Keskusteluissa todetaan uuden OPSin mukaista työtä tehdyn jo vuosikausia takaperin. Kysytään, miksi siis uudistua ja mikä tässä oikeastaan edes uudistuu? Opetuksen toteuttamisen ja pedagogisten valintojen tai valitsematta jättämisen ajatellaan olevan opettajan itsenäinen valinta, didaktista vapautta, OPSin velvoittavuudesta ja tavoitteista huolimatta. Yhteiskunnassa tapahtunut muutos on kuitenkin niin vaikuttava, että menneistä teoista tai tekemättä jättämisistä ei OPS-uudistuksessa ole kysymys, eikä esimerkiksi digitaalisten välineiden käyttäminen opetuksessa voi olla opettajien oma valinta tai mielipidekysymys. Kyse on lasten ja tulevaisuuden yhteiskunnan hyvästä elämästä. Se, että esimerkiksi liki 20 prosenttia nuorista miehistä on vaarassa jäädä syrjään työstä ja koulutuksesta, tai lähes vastaava määrä peruskoulun päättäneistä oppilaista on käytännössä lähes luku- ja kirjoitustaidottomia, eivät ole uuden OPSin tai opetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen syy vaan selkeä tarve koulun toimintakulttuurin uudistamiselle. Koululla on myös tulevaisuudessa keskeinen rooli siinä, että varmistamme lasten ja nuorten hyvän kasvun ja oppimisen edellytysten toteutumisen. Tähän uudistuksen on tähdättävä ja tähän sillä pyritään.

Lappeenrannan kaupungin ops-tiekartta
(klikkaa kuva suuremmaksi)
Kritiikki uudistusta kohtaan on kuitenkin ymmärrettävää ja sitä pitää kuunnella avoimin mielin. Muutoshuoli, joka ihmisestä kumpuaa, kumpuaa usein kuitenkin epävarmuudesta, ehkä jopa epävarmuudesta omiin kykyihin. Jokainen opettaja tarvitsee muutoksessa vahvan tuen. Jokaiselle opettajalle on luotava sekä samalla vahvistettava tunnetta siitä, että hän on mukana omalla toiminnallaan ja omalla tasollaan toteuttamassa uuden toimintakulttuurin rakentumista kouluunsa. Suunta toimintakulttuurin kehittämiselle, OPSin johtotähdille, on tehtävä kaikille mahdollisimman ymmärrettäväksi. Yhteisen mielen etsiminen, määrittäminen sekä löytäminen ovat toimintakulttuurin uudistamisen tärkeimpiä tehtäviä.

Lappeenrannan kaupunki on tehnyt hienon tiekartan niin opettajille kuin perheille uuden opetussuunnitelman tuomasta muutoksesta koulujen arkeen. Myös Kajaaniin laadittiin vastaava paikallinen kartta Lappeenrannan hienoa ideaa lainaten. Vastaava idea opettajuudelta edellyttävään muutokseen voisi tukea opettajuuden ja koulujen toimintakulttuurin kehittämistä uuden opetussuunnitelman asettamassa suunnassa. Puhuisin uuden opettajuuden tiekartasta tai OPSin johtotähtien tähtikartasta, jossa yhteen "A4:seen" on tiivistetty OPSn näkökulmasta keskeiset pedagogiset muutostekijät ja määritetty näiden muutostekijöiden ideaalitaso ja lähtötaso, joka tulisi vähintään toteutua opetuksessa yksittäisen luokan tai koulun näkökulmasta.

Tasoajattelu, ketään kategorisoimatta, voisi olla opettajuuden ja täydennyskoulutuksen tarpeen arvioinnin näkökulmasta toimiva ratkaisu. Olemme määrittäneet Kajaanissa esimerkiksi digitalisaation osalta tietyn kolmiportaisuuden toiminnallisesti ja myös opettajien täydennyskoulutuksen liittyen: kuljetaan rajoitetusta ja oppikirjaan sidotusta tiedosta sekä vastaanottavasta toiminnasta kohti avointa ja ilmiölähtöistä tietoa ja toimintaa (ks. Kohti uutta luovaa ja oppimista rakastavaa tulevaisuuden koulua - opettajan TVT:n kehityksen portaat ; Maakunnallinen opettajien tvt-koulutuksen suunnitelma). Tähtikartan portailla määritettäisiin, mitä milläkin portaan tasolla tapahtuu tai toimitaan opetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Voidaan kysyä esimerkiksi, mitä on osallisuus opetuksessa? Mitä se on parhaimmillaan koulun arjessa? Mitä sen tulisi olla vähintään? Millaisina käytänteinä osallisuus ilmenee eri tasoillaan toteutuessaan? Tällaisen "tähtikartan" avulla voitaisiin selkeyttää kouluille se, mikä koulujen toimintakulttuurin uudistuksessa on keskeistä ja ennen kaikkea sitä, mitä opettajilta odotetaan oman toimintansa kehittämiseksi. Jokainen taso pitäisi ymmärtää yhtä tärkeäksi. Oleellista on, että jokainen opettaja ja koulu tiedostavat tekevän työtään yhteisessä suunnassa, kokevat olevansa ja tietävät olevansa tärkeä osa yhteistä tavoitetta. Havaittaisiin, että pienikin on suurta ja jokaisella on takuulla taito toteuttaa opetussuunnitelman tavoitteita. Jokainen opettaja pystyisi lisäksi hahmottamaan karkealla tasolla oman osaamisensa suhteessa tavoitteeseen ja tiedostaa, millä alueilla meillä itse kullakin olisi kehittämisen tarvetta. Toisaalta koulussa olevaa monipuolista osaamista voitaisiin hyödyntää tietoisesti toimintakulttuurin uudistamisessa. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea.

Uuden OPSn tähtikartta (klikkaa kuva suuremmaksi)
Tukisiko tällainen kartta toimintakulttuurin uudistamista? Onko jossain kunnassa jo tehty tällaista työtä tai ollaanko aikeissa jäsentää tukimateriaalia kouluille vastaavan idean suunnassa?


Linkkejä

Martti Hellström, Opettajan pedagoginen roolikenttä

Turun yrittäjyyspolku

Martti Hellström, Respect! Lappeenranta on tehnyt ops-oppaan vanhemmille

EDU.fi -sivusto (osallisuus, yrittäjyys, toimintakulttuuri, aihekokonaisuudet, globaalikasvatus...)

POPLI - kolme esimerkkiä koulupäivän liikunnallistamisesta

UKK-instituutti, koulupäivän liikunnallistaminen

Kari Uusikylä, Arvoisa opetushallituksen uusi pääjohtaja!

OPH, OPS-työn tiekartta

Lappeenrannan OPS - Pureudu opetukseen

Opefi

Osaaminen kehittyy tekemällä ja osaamista jakamalla

Kainuulaisille rehtoreille on järjestetty AIKOPAn ja kuntien yhteistyöllä sekä Osaava -hankkeen rahoituksen myötävaikutuksella kuluvan vuoden aikana koulujen toimintakulttuurin uudistamista tukeva OsaavaKainuu -koulutuskokonaisuus. Kouluttajana ovat toimineet Kirsi Parviainen sekä Joonas Liimatainen Tamorasta.

Kainuulaisia rehtoreita koolla Osaava Kainuu -koulutuksen
osaamisen jakamista käsittelevässä koulutuspäivässä
Tänään päivän teemana on toimintakulttuurin uudistamisen yksi kulmakivi, osaamisen jakamisen kulttuurin luominen. Aamupäivän innostavista keskusteluista puin yhden juonteen tännekin tekstiksi.


Yksin tekemisestä jaettuun toimintaan

Opettajan ammatti on mielletty perinteisesti hyvin itsenäiseksi, vahvan didaktisen vapauden omaavaksi työksi. Yksin tekemisen kulttuurin on kuitenkin monin osin murtunut suomalaisessa peruskoulussa 2000-luvun aikana. Tiimit ja yhteistoiminta koulujen arjen sekä oppimisympäristöjen suunnittelussa ovat jo vitaali osaa monen koulun toimintaa. Yhteistoiminta, kollegiaalisuus ja yhdessä tekeminen entistä paremman ja oppilaiden kasvua tukevan kouluympäristön, toimintakulttuurin sekä oppimateriaalin luomiseksi on myös kehittyvän ja hyvinvoivan opettajuuden kysymys. Jaetussa toiminnassa jokainen on matkassa ja menestyjiä on todennäköisesti enemmän kuin yksin tekemisen kulttuurissa.

Jokaisen työnantajan ja jokaisen opettajan tavoitteena ovat innostuneet ja tehtäviinsä motivoituneet työntekijät ja oppilaat. Motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta mutta myös yksittäiset tekijät tai olosuhteet voivat tukea merkittävästi motivaation syntyä. John Deweyn filosofiasta voi nostaa seuraavat tekijät motivaation synnyn perustaksi:
  • Konkreetti tekeminen ja toiminta yhteisön elämän kannalta merkityksellisten asioiden parissa
  • Kulttuurisesti merkityksellisten asioitten tarkoituksen ymmärtäminen
  • Tietoisuus toiminnan lopputuloksesta sekä vaikuttavuudesta ympäristöön tai yksilön toimintaan
  • Sosiaalinen toiminta, jossa henkilö saa kokea olevansa toiminnan yksi tärkeä osa
  • Sosiaalinen toiminta, jonka kulkuun pystymme vaikuttamaan
  • Tietoisuus tekojen tai toiminnan sosiaalisesta merkityksestä 
Kysyin taannoin kasvatusfilosofi Nikolai Veresovilta, missä mieli tai merkitys sijaitsee. Hänen vastauksensa oli, se on välillämme. Tämä ajatus löytyy myös yllä kuvatusta Deweyn filosofiasta. Toiminta tai väline itsessään ei vielä motivoi ketään mutta toiminta toisten ihmisten kanssa luo merkityksen toiminnalle. Merkitys on toiminnassa ja siinä erityisesti ihmisten välisessä toiminnassa. On luotava olosuhteita, jotka mahdollistavat ihmisten, heidän ajatusten sekä tekemisen ja tuotosten kohtaamisen. Nämä kohtaamisen foorumit voivat olla fyysisiä tai virtuaalisia.

Uusia taitoja oppimassa ja toinen toiselle osaamista jakamassa

Lähestyn blogin otsikkoa negaation kautta - millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu, jos toiminta on perustavanlaatuisesti yksin tekemistä:

  • Yksin tekemisen kulttuurissa merkittävä motivoitumista edistävä tekijä, yhdessä tekeminen, on pois yhteisön käytöstä - motivoituminen on täysin yksilöllistä ja siksi satunnaista
  • Yksin tekemisen kulttuurissa tieto on pantattua ja merkattua jonkun omistukseen - yhteisö suhtautuu tehtäviin ja työhön mustasukkaisesti, rajoja rakentaen 
  • Yksin tekemisen kulttuurissa emme tunne tai tiedosta, millaista osaamista ja mahdollisuuksia ympärillämme piilee
  • Yksin tekemisen kulttuurissa tieto on pantattu tai ehdollisesti toisten käyttöön luovutettu - tieto ei liiku, eikä kehity tehokkaasti
  • Yksin tekemisen kulttuurissa ideat eivät kehity tai niitä ei synny juuri lainkaan - pelätään virheitä ja keskeneräisyyttä
  • Yksin tekemisen kulttuurissa tunteet, kokemukset ja ajatukset ovat kunkin omia tai niitä jaetaan korkeintaan kaikkein luotetuimmille työkavereille - yhteisö rakentuu kuppikuntiin
  • Yksin tekemisen kulttuurissa ongelmat ovat kunkin itsensä aiheuttamia ja siksi itse ratkaistavia - työssäjaksaminen on yhteisössä heikkoa

Tieto ja taito kehittyvät toimimalla. Jaetun tekemisen ja toiminnan kulttuurissa jokainen saa mahdollisuuden kehittyä. Joskus olen kuullut sanottavan, että Piilaakson menestys on perustunut siihen, että ihmiset jakavat tietoa ja osaamistaan keskenään ja ovat luoneet alueelle foorumeita tai tiloja, jotka luovat edellytyksiä ihmisten, tiedon sekä osaamisen kohtaamiselle. 


Linkkejä

Riitta Rautava, Motivaatio 

Martti Hellstöm, Didaktinen vapaus

ONNELLINEN TYÖYHTEISÖ ON MYÖS TUOTTAVA