sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kainuussa ei nukuta vaan pidetään huolta opettajien osaamisesta siinä missä muuallakin ja paikoin jopa paremminkin

Mikrobitti kirjoittaa pitkän artikkelin koulujen toimintakulttuurin uudistamisen haasteista "SIPILÄN HALLITUS PUSKEE KOULUJEN DIGILOIKKAA – LAPSET ERIARVOISESSA ASEMASSA, OPETTAJILLA ”TURHAUTUMISTA JA EPÄTOIVOA”. Kirjoitus on laaja ja se sisältää useita mielenkiintoisia teemoja sekä tärkeän viestin digitalisaatioon ja koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen liittyvästä eriarvoisuuden riskistä. Tekstissä Kainuu nostetaan heikoon valon koulujen toimintakulttuurin uudistamisessa, joskin kirjoittajat ottavat selvää, miten asia nähdään yhdessä Kainuun kunnassa. Kainuun ja Kajaanin näkymiin opetuksen kehittämisessä sekä opettajien osaamisen kehittämiseen liittyen seuraavassa muutama näkemys.


Kainuussa on tehty hyvää työtä koulujen toimintakulttuurin uudistamisessa

Tekstissä todetaan ylitarkastaja Kimmo Koskisen kommenttiin viitaten, että Suomen vajaasta 300 kunnasta 60–70 kuntaa on vielä täydessä unessa, eivätkä ne ole vielä heränneet koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen. Koskisen mukaan passiivisuus keskittyy Kainuuseen, pohjoiseen Suomeen sekä Keski-Suomen reuna-alueille. Kainuuseen... Tämä toteamus hämmästyttää. Kainuun kunnat tekivät perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa hyvää keskinäistä yhteistyötä ja opettajia osallistettiin laajasti mukaan työhön. Luotiin alkutahteja työlle, joka on jatkunut kunnissa edelleen. En tietenkään pysty yksityiskohtaisesti kuvaamaan Kainuun muiden kuntien tilannetta mutta tapaamme säännöllisesti kuntien sivistys- ja opetustoimen johtajien kesken ja näiden keskustelujen kautta minulle on muodostunut käsitys, että Kainuussa kehitystyö on ollut hyvää kaikkialla. Mikrobitti kirjoittikin em. artikkelin yhteyteen tarkentavan kirjoituksen kainuulaisen kunnan, Suomussalmen, tilanteesta ICT-pedagogisen kehittämisen osalta: SUOMUSSALMI VOITTAA HELSINGIN KOULUJEN DIGILOIKASSA: NÄMÄ OVAT SYYT HITAASEEN STARTTIIN.

Tarkemmin pystyn kommentoimaan Kajaanissa viime vuosina tehdystä kehitystyöstä. Olemme hakeneet aktiivisesti ja myös saaneet avustuksia digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Tutor- eli mentoritoimintaa meillä on ollut käytössä jo useamman vuoden. Saatujen kokemusten perusteella olemme myös kehittäneet mentorointia sellaiseksi, että sen vaikuttavuus olisi hyvää ja toiminta mielekästä. Kajaanin perusopetuksen sivuilta löytyy tarkempaa tietoa ja linkkejä mm. ICT-pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen Kajaanissa. Perusopetuksen lisäksi mentorointia toteutetaan varhaiskasvatuksessa esiopsin sekä VASUn käytännön toteuttamiseksi sekä toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa hyvien perusopetuksen kokemusten saattelemana.

Kaikki hankehaut eivät ole "tärpänneet". Kun haimme esimerkiksi innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiseen tarkoitettua hankerahaa perusopetukselle, niin päätösten julkistettua saattoi harmikseen todeta Täyssinän rauhan rajan jakavan edelleen Suomen kahtia: liki kolmekymmentä myönteistä hanketta rajan eteläpuolella ja vain muutama pohjoiseen. Saatiinpa hankerahaa tai ei, on kuntien satsattava opetukseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen myös omatoimisesti. Kajaanissa on kunnostettu mm. langattomia verkkoja systemaattisesti kouluille ja myös päiväkodeille. Laitekantaa on kehitetty niin, että ensin jokaiselle peruskoulun opettajalle hankittiin oma henkilökohtainen laite reilu vuosi sitten. Opettajat ovat saaneet opetella laitteen mahdollisuuksia paitsi omatoimisesti, niin ennen kaikkea peruskoulun mentorit ovat kouluttaneet opettajia ja luokkia laitteiden pedagogiseen hyödyntämiseen suunnitelmallisesti ja kirjaimellisesti kädestä pitäen. Tänä vuonna on aloitettu systemaattisesti peruskoulun laitekannan kartuttaminen noin 200 000 euron vuotuisella rahoituksella. Tämä mahdollistaa satojen koneiden leasingvuokraamisen per vuosi. Kajaanissa on oppilaita perusopetuksessa noin 3700 ja laitekanta on tällä hetkellä noin 2000 laitteen luokkaa. O365-lisenssi on ollut käytössä kaikilla oppilailla ja opettajilla jo useamman vuoden ajan. Maininnan arvoista on myös se, että Kajaanissa on panostettu koulujen sekä päiväkotien peruskorjaamiseen / uudisrakentamiseen viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana noin 40 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle suunnitellaan tämän lisäksi yhden päiväkodin, yhden ison peruskoulun sekä peruskoulun liikuntasalin peruskorjauksia, joiden kustannus on kaikkiaan liki 20 miljoonaa euroa. Kajaanissa on satsattu opetuksen ja kasvatuksen kehittämiseen konkreettisesti.

Paikallisena ainutkertaisuutena nostaisin esille vielä yhteistyön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen sekä ammattikorkeakoulun kesken. Olemme suunnitelleet jo parin vuoden ajan systemaattisesti koko koulutusketju huomioiden oppimisympäristöjen kehittämistä. Tässä isona etuna on ollut myös tietohallinto, KamIT, joka on perustettu muutama vuosi sitten nimenomaan opetusalan tietohallinnon tarpeisiin. Eri kouluasteiden yhteissuunnittelun keskiössä on digitalisaation lisäksi yritteliäisyyskasvatuksen yhtenäisen polun ja käytänteiden luominen kajaanilaisten lasten ja nuorten hyvän kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Ajatteluamme Kajaanissa ja Kainuussa ohjaa pyrkimys "kainutlaatuisen oppimisen ja kasvun" edistämiseksi (ks. Kainutlaatuisen oppimisen suunta 2025). Nyt syksyllä kannattaa seurata "Kainutlaatuinen ope -foorumia" eli kaikille kainuulaisille opettajille tarkoitettua koulutustapahtumaa, jossa open space-formaatilla, eri kouluasteiden opettajat pääsevät kehittämään ajatteluaan ja osaamistaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen, digitalisaation, uusien OPSien käyttöönottamisen sekä yritteliäisyyden edistämisen saroilla. Koulut ovat järjestäneet ammattikorkeakoulun johdolla arkeen nk. digikahviloita, joissa eri koulutusasteiden opettajat ovat esitelleet toisilleen hyväksi koettuja opetuksen käytänteitä. Vapaaehtoisissa sisäisen koulutuksen tilaisuuksissa on ollut osallistujia vapaasta sivistystyöstä varhaiskasvatukseen. Kainuussa ei siis olla nukuttu!


Lopuksi - opettajien osaamisesta on huolehdittava

Opettajien osaamisen vaaliminen on keskeisin ja kriittisin tekijä koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä ja siinä onnistumisessa. Tämä tiedetään ja sitä halutaan aivan oikein valtakunnan tasolla myös edistää erillisrahoituksella, joskin varmaan jokainen meistä toivoo, että erillisrahoituksen sijasta peruskoulujen kehittämisen halu näkyisi kuntien perusrahoituksessa. 

Valtakunnallisesti ajatellen iso riski opetuksen kehittämiselle on se, että opettajien taitotaso ja kehittymisen motivaatio eriytyvät ja koulujen eriarvoisuus kasvaa myös tässä suhteessa. Riski on kaikkialla sama - myös Kainuussa. Kajaanissa olemmekin todenneet, että nyt on keskityttävä muutama vuosi siihen, että uuden OPSn perusteita, uusien oppimisympäristöjen perusteita sekä opetusta tukevien digitaalisten laitteiden perusteita otetaan haltuun siten, että opettajat eivät väsy ja jokainen opettaja saa kokea olevansa osallinen muutoksessa ja jokainen pääsee kokemaan myös onnistumista tällä saralla opetusta. 

On mielenkiintoista seurata myös opettajankoulutuksen kehittämistä, täydennyskoulutus mukaan lukien. Tämä on yhtälailla kriittinen tekijä koulun uudistumisessa. Opettajien kasvatustieteellinen ja teoreettinen ajattelu on tässä kaikkein tärkein vaalittava asia, koska ilman vahvaa kasvatuksen teoreettista näkemystä, ilman innostusta omaa tieteenalaa kohtaan ja ilman oman tieteenalan vahvaa tuntemusta, opettaja on "mekaanikko", joka toimii ilman omaa ohjautuvuutta ja tosiasiallista pedagogista näkemystä. Metodit ja yksittäiset mekaaniset kysymykset alkavat hämärtää ajattelua ja metsää ei nähdä puilta. Työstä muodostuu uuvuttavaa. Opettajien koulutuksessa ja myös täydennyskoulutuksessa on tehtävä pedagogista kehitystyötä sen eteen, että (tulevat) opettajat innostuvat opetuksen teoriasta, ymmärtävät opetusta teorian kautta ja omaksuvat tutkivaa otetta omaa työtään kohtaan. Vain tällä tavalla koulu pystyy vastaamaan niihin monimuotoisiin oppimisen ja kasvun haasteisiin, joita lapsilla ja nuorilla tänä päivänä yhä enenevissä määrin on. Tällä tavalla suomalainen peruskoulu pystyy säilyttämään sen institutionaalisen asemansa, joka sillä on ollut tähän saakka turvallisuutta, hyvää osaamista ja sivistystasoa sekä tasa-arvoisuutta ja hyvinvointia edistävän sivistysvaltion rakentamisessa. 


1 kommentti:

  1. Joskus olisi ehkä hyvä huomata, että jotain pitäisi tehdä eikä vain selitellä, että kaikki asiat ovat mallillaan. Koulujen toimintakulttuurin uudistamisessa on tekemistä ympäri Suomen. Hyvä, että asia on nostettu esiin. Kehitys lähtee kulkemaan, kun hyväksytään nykytila ja aletaan toimimaan eikä vain selitellä asioita hyväksi. Muutoksen aika on nyt, pakkaa siis laukkusi ja lähde matkaan.

    VastaaPoista