torstai 21. joulukuuta 2017

Hyvää joulua ja menestystä vuoteen 2018!

Joulu tulla jollottaa ja vuoden 2017 tilinpäätöksen aika häämöttää. Olen huono joulukorttien lähettelijä ja siksi haluan toivottaa teille kiitokset kumppanuudesta ja menneen vuoden työstä tämän tekstin muodossa.

Kajaanin sivistystoimessa vuosi 2017 on ollut kaikkinensa onnistunut. Talousarvion talouden toteuma selviää täsmällisenä lukuna parin kuukauden kuluttua. Toimialan merkittävimpiä tapahtumia vuoden 17 aikana ovat olleet muun muassa: Lehtikankaan uuden monitoimitalon käyttöön ottaminen, Nakertajan koulun lisäsiiven käyttöön ottaminen, Lyseon peruskoulun peruskorjaussuunnittelun aloittaminen, kansalaisopiston opetuksen määrän sopeuttaminen, potilaskirjaston lakkautuminen, uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottaminen, kirjastotoimenjohtajan rekrytointi (valittiin Ari Koistinen), KAIKU-korttitoiminnan vakinaistaminen, Runoviikko, Kajaani Tanssii -tapahtuma, Suomi 100-vuoden juhlatilaisuudet ja monet muut tapahtumat. 



Päiväkodeissa ja kouluissa on toimittu syksystä alkaen peruskoulun uuden OPSin lisäksi uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Kajaanissa koulujen ja päiväkotien henkilöstö on tehnyt erinomaista työtä toimintakulttuurin kehittämiseksi, ja yhteistyötä pedagogiikan kehittämisen eteen tehdään myös yli kouluasteiden. Kun vuoden aikana julkisessa mediassa on käyty monipolvista ja jopa tikkuista keskustelua koulujen ja päiväkotien pedagogikaan kehittämisen suunnasta sekä ongelmista, olemme voineet todeta jopa hieman ylpeinä, että keskustelun sisältö on ollut monin osin vierasta meille Kajaanissa. Minun silmiini ja korviini kajaanilainen opetuksen sekä kasvatuksen kehittämistyö on ollut sujuvaa, monipuolista ja vaikuttavaa. Työhön on selkeästi sitouduttu. Kiitos tästä hyvällä asenteella tehdystä vaikuttavasta työstä kuuluu tekijöilleen: opettajille, avustajille, rehtoreille, koulujen sekä päiväkotien muulle henkilöstölle, tulosalueiden johtajille ja verkostomme yhteistyökumppaneille.

Vaikka kulttuurin tulosalueella startattiin vuoteen 2017 liki 400 000 euroa eli noin 5,5% aiempaa vuotta pienemmällä talousarviolla, ei tähän sisältänyt kuitenkaan suurta dramatiikkaa. Kajaanilainen kulttuuritarjonta sekä harrastusmahdollisuudet kulttuurin parissa ovat edelleen erittäin hyvät. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen OPS-työn aloitusseminaari syksyllä ja vastikään pidetyn ohjausryhmän kokouksessa kuultu raportti aloitetusta OPS-työstä kertoo, että Kajaanissa kulttuuria tekevät ammattilaiset. Eri taiteenalojen välinen yhteistyö opetussuunnitelman laadinnassa on jopa valtakunnallisesti ainutkertaista. On ollut mahtava huomata, kuinka opettajat laativat opetussuunnitelmaa pedagogiikka, yhteistyö sekä osaamisen jakaminen edellä. Uuden paikallisen opetussuunnitelman on tarkoitus valmistua kesäkuun 2018 alkuun, ja uskallan väittää että kajaanilaista kulttuuria viedään uuden OPSin myötä uudelle, kulttuurin ja taiteen tekemistä innostavalle tasolle.



Vuoteen 2018 voidaan siirtyä luottavaisin mielin. Sivistystoimessa keskeinen tehtävämme on edistää ihmisten kasvua, sivistystä ja hyvinvointia. Näiden tekijöiden merkitys on tulevaisuuden kunnassa kasvava. Kun aloitamme alkuvuodesta kaupunkistrategian päivittämistyön, on tämä tärkeää huomioida. Onnistunut strategiatyö edellyttää yhteistyötä sekä jokaisen toimijan sitoutumista strategian jalkauttamiseen omasta tehtävästään käsin. On muistettava, että se millaisen haluamme tulevaisuudesta muodostuvan, on monelta osin meistä itsestämme kiinni.








tiistai 5. joulukuuta 2017

Kun lapsi saa oppia nykyaikaisissa oppimisympäristöissä, nykyaikaisin välineinen, luodaan edellytykset paremman tulevaisuuden toteutumiselle

Tämä teksti on puhe, jonka pidin Kajaanin Nakertajan koulun itsenäisyyspäivän juhlassa 4.12.2017.

Hyvät oppilaat, opettajat ja vanhemmat - Nakertajan koulun juhlaväki. On ilo olla täällä teidän kanssa juhlistamassa satavuotiasta Suomea sekä hetken päässä häämöttävää joulun aikaa. Pitkin vuotta erilaisin tapahtumin koristeltu Suomen juhlavuosi huipentuu tällä viikolla ja näkyy ympäri maailman sinivalkoisin värein. Suomi on maailmalla tunnettu ja luotettavana pidetty valtio. Suomi tunnetaan rauhaa rakastavasta kansasta, turvallisesta yhteiskunnasta, puhtaasta luonnosta sekä korkeatasoisesta peruskoulusta. Sen taitavista opettajista ja oppivaisista lapsista. Koulutus, koulutusmyönteisyys ja koulutetut ihmiset ovat jokaisen kansakunnan menestymisen ja hyvinvoinnin kasvun tärkein edellytys. Koulutuksen merkitys vain kasvaa tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa. Yhteiskunnan muutos kaikilla elämän osa-alueilla on ollut teknologisen kehityksen myötä mullistava ja muutos tulee jatkumaan alati kasvavana. Rehtori pyysikin minua puhumaan tähän tilaisuuteen koulun tulevaisuudesta ja opetuksen muutoksesta.

Ennen kuin tulevaisuudesta voidaan puhua, on tunnettava menneisyyttä. Lisäksi on ymmärrettävä, millaiset mahdollisuudet vallitsevat nykyisyydessä, ja on osattava valita tältä perustalta parhaat keinot hyvän tulevaisuuden tekemiseksi. Menneisyyden ja tulevaisuuden käsittäminen vaativat paitsi tietoa myös kykyä kuvitella. Siis käyttäkää reilusti mielikuvitusta ja yrittäkää asettua ensin menneisyyden ihmisen asemaan ja sitten itseesi tulevaisuuden maailmassa.


Koululainen 100 vuotta sitten

Kun kajaanilaiset Eino ja Anna heräsivät joulukuiseen hämärään aamuun vuonna 1917, oli pikkuinen pirtti viileä kylmän yön jäljiltä. Pienessä talossa oli kaksi huonetta, joissa toisessa keittiö. Kylmä pirtti karisti nopeasti unet lasten silmistä. Lasten äiti hoiti päivät kotia. Isä oli ollut savotassa Halla-ahossa jo pari viikkoa, koska matkaa savotalle oli kolmisenkymmentä kilometriä. Suomessa valtaosa ihmisistä työskenteli maa- tai metsätöissä sekä tehtaissa vuonna 1917. Yhteiskunta tarvitsi kuuliaisia ja ahkeria työntekijöitä tehtaisiin ja maatiloille.

Eino ja Anna kävivät päivittäin muutaman tunnin koulussa. Koulua sanottiin alkeiskouluksi. Jos oppiminen sujui ja perheellä oli varaa, pääsi lapsi myöhemmin yhteiskouluun kaupunkiin ja jopa oppikouluun saakka. Koulu oli punainen puurakennus, jossa olisi kaksi luokkahuonetta, kaksi opettajaa ja paljon oppilaita. Yhdellä luokalla kaikkiaan 45 lasta. Opettajia teititeltiin, ja kun vastattiin opettajan kysymykseen, noustiin pulpetin viereen seisomaan. Oppilaat ruokailivat luokissa ja jokainen toi omat eväät kouluun. Köyhimmillä oppilailla eväät olivat niin vaatimattomat, että sen vuoksi saattoi joutua toisten oppilaiden pilkan kohteeksi.

Opettajaa arvostettiin kovasti. Ankara auktoriteetti suuttui, jos oppilaat olivat tehneet koiruuksia, läksyt olivat jääneet tekemättä tai opettajan kysyessä ei osannut oikeaa vastausta. Siitä oli leikki kaukana, koska opettajalla oli tällöin tapana napsauttaa karttakepillä sormille moitteiden kera. Eino halusikin olla koulussa kunnolla, ettei joutuisi hankaluuksiin. Kerran hänellä oli laskennon läksyt jääneet tekemättä. Sormet säästyivät mutta opettaja oli haukkunut Einon patalaiskaksi ja laiskanläksyyn oli pitänyt jäädä koulun jälkeen. Kotona tämä ei tiennyt myöskään hyvää ja silloin Eino ei päässyt viikkoon poikien kanssa kelkkamäkeen ja hiihtämään. Oppiaineita olivat mm. uskonto, laskento, lukeminen, kirjoittaminen ja laulu. Oppiaineiden asioita opeteltiin paljon ulkoa. Koulussa Eino oli kuullut opettajan puhuvan Suomen itsenäistymisestä, josta myös isä ja äiti olivat kotona puhuneet. Enemmän Einoa huolettivat kuitenkin puheet joistain punaisista ja valkoisista. Ihmiset olivat tällöin vihaisen oloisia ja koulussakin jotkut oppilaat saattoivat pilkata toisiaan tästä asiasta. Tällaista koulua suomessa käytiin itsenäisyyden alun ajasta eteenpäin useita vuosikymmeniä.


Koululainen 2017

Hypätään ajatuksissa tähän hetkeen. Kun Onni ja Sofia heräävät joulukuun harmaaseen aamuun vuonna 2017, oma huone on lämpöinen. Isä on laittanut kahvinkeittimen päälle ja puuron kiehumaan induktioliedelle. Äiti katsoo mielellään päivän uutiset ja sään tabletilta. Onni pelaa kännykkäpeliä, ja Sofia tykkää katsoa aamupalalla kavereiden päivitykset ja välittää siinä samalla omat aamun tunnelmat sekä pari selfietä kavereille. Lämpimästä tallista otettu auto on houkutus koulumatkalle. Voisiko iskä käydä viemässä samalla, kun itse menee töihin? Koulussa Sofia ja Onni saavat päivittäin hyvän kouluruuan ja molempien luokilla kiusaamiseen puututaan heti, jos sellaista ilmenee. Onnilla on kuulemma huippukiva ope! Jos koulussa tulee ongelmia, ne ratkaistaan yhteistyössä vanhempien kanssa.

Koulussa ei vain istuta ja kuunnella vaan töitä tehdään monipuolisesti – välillä yksin, välillä ryhmissä oman luokan tai naapuriluokkien kanssa. Luokat ovat viihtyisiä ja niistä löytyy säkkituoleja tai rauhallisia ryhmätyösopukoita, joissa voi ottaa mukavan asennon kirjan lukemiseen. Täällä Nakertajassakin koulutiloja on peruskorjattu paljon ja viime keväänä meille valmistui uusi lisäsiipi. Luokat ovat avaria ja mahdollistavat erilaiset työtavat tilanteen ja oppimisen tavoitteen mukaisesti. Koulussa hyödynnetään uusia sähköisiä oppimisympäristöjä ja opetusmateriaaleja. Koulutöitä tehdään Office 365 ympäristössä ja moni oppikirja kulkee kätevästi koulusta annetun iPadin matkassa. Lapsilla jää koulun jälkeen paljon aikaa kavereiden kanssa leikkimiseen sekä erilaisiin harrastuksiin. Sofia pelaa jalkapalloa ja soittaa pianoa musiikkiopistossa. Onni harrastaa koulun kerhossa ohjelmointia ja käy Kajaani Dancessa pari kertaa viikossa tanssimassa street dancea.

Sofia ja Onni astuvat työelämään vuodesta 2030 alkaen. Automatisaation arvioidaan puolittavan nykyiset työt tuohon mennessä ja vuoteen 2025 kolmannes nykyisistä töistä häviää. Valtaosa teistä lapsista tekee kuitenkin tulevaisuudessa työtä, jota emme vielä tunne ja johon liittyy teknologia, jota ei ole vielä keksitty. Jo viiden vuoden kuluttua tämän päivän teknologisesta tiedosta yli puolet ovat vanhentunutta tietoa. Koulun merkitys vuonna 2017 on Onnille ja Sofialle tyystin toinen kuin Einolle ja Annalle sata vuotta sitten.


Tulevaisuuden koululainen

Ennustan, että Onni ja Sofia vievät aikanaan lapsensa kouluun sähköä itsetuottavalla autolla, joka ohjaa heidät turvallisesti haluttuun paikkaan sillä aikaa, kun he keskittyvät päivän töiden valmisteluun tai uutisten selailuun. 3d-tulostus on kehittynyt niin, että kauppojen hyllyt eivät notku tavaroita täynnä vaan Onni ostaa koodin ja tulostaa haluamansa tuotteen suoraan kotiin. Tulevaisuudessa on edelleen koulurakennuksia, kuten nytkin mutta niitä tarvitaan vähemmän, koska varsinkin isommat oppilaat tekevät enemmän koulutöitä kotoa käsin ja koulutilojen ulkopuolella museoissa, kirjastoissa ja yrityksissä. Oppimisen ei katsota rajoittuvan vain kouluun. Siksi opettaja huomioi ja arvioi osana koulutyötä senkin, mitä oppilaat tekevät koulun ulkopuolella, harrastuksissa. Vaikka oppilaat tekevät välillä koulutöitä muualla kuin koululuokassa, kokoontuvat he opettajan johdolla myös yhteiseen virtuaaliseen luokkaan hologrammeina. Ollaan mukavasti kotona mutta silti yhdessä opetustilanteessa. Se onnistuu kätevästi kännykällä, jonka kameralla skannataan omaa kuva ja jaetaan se toisille. Tällöin kaikki pääsevät keskustelemaan yhteiseen tilaan, näkevät ja kuulevat toisensa aivan kuin kaikki olisivat yhdessä samassa luokassa. Työelämässä tämä on tärkeää, koska tällä tavoin säästetään aikaa, rahaa ja luontoa. Vieraat kielet eivät ole este vuorovaikutukselle, koska pystyt ymmärtämään mitä tahansa kieltä sujuvasti puhelimen taskutulkin avulla ja vieraskieliset ihmiset ymmärtävä sinua vaikka puhutkin heille suomea. Koulut tekevät laajasti yhteistyötä keskenään ja opetusta voidaan hankkia kaukaakin maailmalta erilaisilta opettajilta ja asiantuntijoilta. Koulussa oppilaat tekevät paljon yhdessä erilaisia projektitöitä. Opetus ei ole sidottu vuosiluokkiin vaan nykyisen peruskoulun voi käydä joustavasti, riippuen miten hallitsee aina seuraavalle tasolle edellytettävät asiat. Siksi osa käy peruskoulua yhdeksän vuotta, osa vaikkapa kahdeksan tai kaksitoista vuotta. Silti koulussa tehdään paljon yhteistyötä ryhmissä. Hyvät yhteistyötaidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat arvokkaat hallita. Suomalaisessa koulussa huolehditaan tulevaisuudessakin siitä, että lapset oppivat sujuvasti lukemaan ja kirjoittamaan sekä laskemaan. Koulussa on nykyistä enemmän taito- ja taideaineita. Koulussa piirretään, maalataan ja tehdään paljon erilaisia käsitöitä, koska ymmärretään että nämä taidot ovat muun oppimisen ja kielen kehittymisen perusta.


Lopuksi

Tulevaisuutta voidaan arvailla loputtomiin ja onhan se mukavaa visioida. Muistetaan, että teemme tulevaisuutta yhdessä tässä hetkessä. Siksi onkin erittäin tärkeää, että te oppilaat saatte toimia mahdollisimman nykyaikaisissa oppimisympäristöissä, nykyaikaisin välinein osaavien opettajien opetuksessa. Tällä tavalla te opitte nykypäivän tärkeitä taitoja mutta parhaimmillaan teille kehittyy taito hoksata, miten asiat voidaan tehdä vielä nykyistä viisaimmin keinoin ja välinein. Opitte taidon tehdä tulevaisuutta. Tulevaisuutta tai muutosta ei kannata pelätä, koska tulevaisuus on aina parempi aika kuin nykyisyys. Keksimme esimerkiksi jatkuvasti parempia keinoja parantaa sairauksia – ihmisen keski-ikä on kasvanut sadassa vuodessa noin 45 vuodesta 85 vuoteen. Teistä lapsista moni tuleekin juhlistamaan vuonna 2117 Suomen 200-vuotista itsenäisyyttä. Keksimme jatkuvasti keinoja, joilla edistämme puhtaamman teollisuuden ja liikenteen toteuttamista. Tekniikan kehittymisen myötä mekaaniset, vaaralliset ja raskaat työt siirtyvät roboteille, jolloin meille jää enemmän aikaa itsemme kehittämiseen, itsestä ja toisista huolehtimiseen sekä luovuudelle.

Kun maailma muuttuu ympärillämme kovaa vauhtia, on tärkeää muistaa että on tiettyjä asioita, jotka ovat pysyviä, joita on osattava vaalia. Muistetaan, että koulutuksen arvostaminen ja ahkeruus ovat avaimet hyvään kasvuun ja parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen hyviä käytöstapoja. Tarvitsemme taitoa antaa kiitosta toisille ja tarvitsemme myös itse kiitosta sekä tunnustusta työstämme. Haluamme kokea uutta, tietää ja taitaa sekä hankkia uusia valmiuksia. Meillä on tarve kokea perusturvallisuutta, vapautta sekä asioitten alkuun laittamista. Haluamme vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuuta itsestä sekä toisista. Koemme tarvetta spontaaniin itseilmaisuun, luovuuteen ja tarvitsemme esteettisiä kokemuksia. Kun tällaiset asiat pääsevät toteutumaan elämässämme, on varmaa että saamme hyvän perustan oppimiselle ja hyvälle elinikäiselle kasvulle.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille hyvää itsenäisyyden juhlavuotta, hyvää joulua ja loistavaa tulevaisuutta!

Tulevaisuus on mahdollisuus - Lehtikankaan monitoimitalon vihkijäisjuhlan puhe 1/2

Tämä teksti on Lehtikankaan monitoimitalon vihkijäisjuhlan ensimmäisessä iltajuhlassa pidetty puhe (9.11.). Tilaisuuteen olivat kutsuttu alakoulun oppilaat vanhempineen. 

Kajaanin kaupunki on sijoittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 40 miljoonaa euroa koulujen ja päiväkotien peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen. Lyseon peruskorjauksen ja parin pienemmän investoinnin jälkeen koulu- ja päiväkotikiinteistöjä on kunnostettu 60 miljoonalla eurolla. Kajaani haluaa sijoittaa selkeästi tulevaisuuteen, terveyteen ja hyvään kasvuun. Tästä meidän jokaisen kannattaa olla ylpeitä. Kajaanilaiset poliittiset päättäjät ovat osanneet ja pystyneet tekemään viisaita päätöksiä. Kiitokset heille tästä.

Haasteita on tarkasteltava ja ratkottava mahdollisuuksien näkökulmasta, yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä vaalien. Myönteinen asenne kantaa ja vie asioita eteenpäin vaikuttavasti. Tämä monitoimitalo on konkreettinen esimerkki monialaisesta toimivasta yhteistyöstä, mahdollisuuksien etsimisestä ja löytämisestä yhdessä. Hankkeen alkumetreillä monikaan ei uskonut, että Lehtikankaan kouluhanke etenee ennen 2020-lukua. Aiempien peruskorjauskokemusten, kiinteistöjen heikon kunnon, vanhempien sekä poliittisten päättäjien aiheellisen sisäilmahuolen perustalta pystyttiin linjaamaan sujuvasti, että kahden heikkokuntoisen koulurakennuksen tilalle ryhdytään suunnittelemaan yksi yhtenäisen perusopetuksen koulurakennus. Jos epäluulo, eripura ja kritiikki olisivat olleet toimintaamme hallitseva voima, olisi hanke edelleen lähtökuopissa.

Jo hankkeen ensimetreiltä linjattiin, että tilat täytyy suunnitella monikäyttöisiksi ja toiminnallisesti joustaviksi. Täysin omat tilat opetukselle, iltapäivätoiminnalle, nuorisotyölle, erilaisille kerhoille tai eri tulosyksiköiden työntekijöille eivät ole enää nykypäivää. Pelkkä koulurakennus ei ole myöskään nykypäivää. Siksi rakennuksesta ryhdyttiin suunnittelemaan suhteellisen nopeasti monitoimijaista tilaa ja samaan kiinteistöön päätettiin rakentaa päiväkoti, kirjasto sekä tuotantokeittiö. Tilojen käyttöasteen on oltava enemmän kuin kello 8-15 välillä. Muistakaa tämä tilojen käytön joustavuus ja moninaisuus, kun kehitätte talon yhteistä toimintakulttuuria hyvää opetusta ja kasvua edistävään tulevaisuuteen.

Keskustelu suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta on ollut vilkasta 2010-luvun aikana. Tässä keskustelussa on meillä jokaisella haaste säilyttää ajatus kirkkaana. Keskustelussa kannetaan aiheellista huolta mm. eriarvoistumisen kasvusta ja siitä, että koulu ei ole enää pystynyt tasaamaan oppilaan sukupuolesta, asuinpaikasta tai perheen sosioekonomisesta asemasta johtuvia oppimistulosten eroja. Tämä on keskeinen syy sille, miksi koulujen ja päiväkotien pedagogiikkaa on uudistettava. Kolikolla on aina toinen puoli. Muutosten määrä on kokemuksena ja tunnetasolla suuri. Valtakunnallisesti on havaittavissa merkkejä siitä, että opettajien osaaminen ja kuntien kyky uudistaa opetusta on vaihteleva. Pedagogisen osaamisen ja uudistumiskyvyn taidot ovat alkaneet eriytymään. Tämä on iso riski ja se on osattava huomioida koulujärjestelmää kehitettäessä. Kajaanissa asiaa on osaltamme huomioitu. Koulut ja päiväkodit ovat tehneet opetuksen ja opettajuuden kehittämisen saralla hyvää työtä. Täydennyskoulutukselle on laadittu selkeä runko, jota on noudatettu. Opettajia ja myös oppilaita on perehdytetty uusin oppimisympäristöihin vertaistuen eli mentoritoiminnan avulla. Yhteissuunnitteluaikaa ja paljon puhuttua kilpailukykysopimuksen tarjoamaa tuntiresurssia on hyödynnetty uuden OPSn käyttöönottamiseen. Koulut ja päiväkodit eivät kilpaile keskenään epäterveellä tavalla vaan tietoa sekä osaamista jaetaan, ja eri kouluasteet tekevät yhteistyötä osaamisen jakamisen eteen. Periaatteena on, että jokainen koulu ja päiväkoti on Kajaanin paras. Vanhempien ei tarvitse empiä, onko se oma lähikoulu riittävän hyvä, koska lapsi pääsee aina siihen parhaimpaan. Muutosvauhti on ympärillämme suuri ja sitä voi olla vaikean tuntuista välillä hallita. Hallinnan vaikeudesta huolimatta ohjat on pyrittävä pitämään omissa käsissä. Olemmekin linjanneet tänä syksynä niin, että seuraavat pari kolme vuotta keskitymme niiden uusien asioiden haltuun ottamiseen opetussuunnitelman, uusien oppimisympäristöjen sekä välineiden osalta, joita parin viime vuoden aikana olemme aktiivisesti ottaneet käyttöömme. Pidetään siis yhdessä huoli siitä, että jokainen opettaja ja sitä kautta jokainen oppilas pysymme samassa veneessä. Hyvän kasvun takana on aina rauha ja johdonmukaisuus.

Uusi koulu, päiväkoti, kirjasto luovat loistavat puitteet hyvälle kasvulle ja oppimiselle. On muistettava kuitenkin se, että rakennus on pelkkä kuori, olipa se millainen hyvänsä. Ihmiset luovat rakennukseen hengen. Tässä rakennuksessa on sopivasti uutta oppimisympäristöajattelua ja sopivasti hyväksi koettuja perinteisiä tilaratkaisuja. Tuttua ja turvallista sekä mahdollisuuksia hyvään kasvuun muuttuvassa yhteiskunnassa. Me elämme jokainen tämän talon toimija tässä muutoksessa ja meidän on kehitettävä työtämme niin, että luomme talossa arkeaan eläville lapsille ja nuorille sekä myös muille kuntalaisille perusteet hyvään kasvuun. Kuten todettu, on yhteiskunnan muutos suuri ja vaikuttaa kaikkiin tämänkin talon toimijoihin. Muutoksessa menestyminen vaatii työtä ja kehittymisen halukkuutta. Ns. vanhojen hyvien aikojen sijasta katsokaa eteenpäin mahdollisuuksiin. Huomisen ongelmat ratkaistaan eilinen tuntien mutta menetelmin, jotka valitaan vallitsevan ajan ehdot tunnistaen ja ymmärtäen. Tarvitaan hyvää yhteistyötä, kykyä vastata siihen, miten toimimme päiväkodissa, koulussa, kirjastossa sekä nuorisotyössä niin, että ME kajaanilaiset innostumme ja kiinnostumme hyvistä kuntapalveluista aina uudelleen ja uudelleen. Meillä on oltava kykyä valjastaa yhteinen tekeminen rakentavaksi, eteenpäin vieväksi voimaksi. Vaalikaa tätä taloa ja kehittäkää sen toimintakulttuuria toista ihmistä, tietoa ja työtä arvostavaan ja sekä iloiseen yhdessä tekemisen kulttuurin. Se kantaa henkilöstöä työssä ja lapsia hyvään kasvuun.

Kiitän kaupungin puolesta hankkeen eteen töitä tehneitä viranhaltijoita, ALT- arkkitehtejä, JL-rakentajia, rakennustöihin osallistuneita työmiehiä ja yrityksiä sekä talossa toimivien yksiköiden työntekijöitä, oppilaita ja päiväkotilapsia siitä, että teitte tämän hankkeen sujuvasti eteneväksi ja sellaiseksi, josta kajaanilaisten poliittisten päättäjien oli hyvä tehdä päätökset, joiden hedelmää saamme nyt nauttia. Esitän lisäksi kiitokset opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hankkeen eri osien rahoittamisesta. Näillä sanoilla haluan toivottaa tälle talolle ja sen väelle menestyksestä ja sivistyksen rikastamaa tulevaisuutta!


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Sivistyneessä yhteiskunnassa rakennetaan siltoja poteroiden kaivamisen sijaan

Sivistys on ollut viikon puheenaiheena ja kiitos siitä kuuluu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Juha Hurmeelle. Hurmeen puhe Maan tulevaisuudesta ja ihmisen todellisuudesta herätti kirkkaan keskustelun sivistyksestä. Tietenkin kolmeen leiriin jakautuen: puheen kannattajat, loukkaantujat sekä välinpitämättömät. Loukkaantujat kokivat lausahduksen "opetelkaa ruotsia... juntit" ärsyttävänä, ja puolustajat argumentoivat asiaa sillä, että kyse oli huumorista ja ne koirat älhtävät, joihin kalikat kalahtavat.

Hurmen puhe sivistyksestä oli tavallaan asiaa ja allekirjoitan hänen huolensa sivistyksestä. Allekirjoitan hänen näkemyksensä ruotsin kielen merkityksestä. Allekirjoitan puheen sisään rakennetun ajatuksen vähemmistökielen merkityksestä suomalaisen kulttuurin sekä identiteetin kehitykselle sekä yleensä kielen merkityksestä ihmisen ajattelun ja kulttuurin kehittymiselle. Ruotsin kieli on suomalaisuuden näkökulmasta meidän tärkein kielemme suomen, saamen sekä myös murteiden vaalimisen ohella. Se ajattelu, joka ohjaa helposti kielipolitiikkaa, on yksi niistä hyötymoralismin ilmentymistä, joita Hurme puheessaan toi esille sivistyksen ja ihmiskunnan tulevaisuuden uhkana.

Allekirjoitan Hurmen huolen ihmiskunnan sivistyksen ja maapallon luonnon rappiosta. On totta, että ihmiskunnalle ovat leimallisia ahneus ja itsekkyys, pelokas ihmisryhmien vastakkainasettelu, oman edun voimakas korostaminen, mielivalta sekä kansakuntien sisäänpäin käpertyminen. Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, jotka kokivat Hurmeen puheen apinoista ja sivistymättömistä junteista loukkaavana. Huumorin viljely on taitolaji ja aina ei voi olettaa, että toiset ymmärtävät huumorin. Puheesta on hankala löytää huumoria arkikieleen kirjoitetun puheenparren sekä "pyramidit, frisbeegolf ja politiska delen -vertauksia" lukuunottamatta, vaikka olen sen muutamaan kertaan kuunnellut. Pitäisi tuntea puhuja paremmin, jotta voisi ymmärtää.


Kehittyvä maailma tarvitsee sivistyneitä sillanrakentajia 

Sivistys on asenne ja suhtautumistapa elämää ja maailmaa kohtaan. Korkeinkaan koulutus, monipuolinen kielitaito tai vankkaa tieteen, taiteen tai kirjallisuuden tuntemus eivät tee meistä automaattisesti sivistyneitä. Sivistynyt ihminen kykenee vuoropuheluun erilaisten ihmisten ja asioiden kanssa. Sivistynyt ihminen rakentaa siltoja poteroiden sijaan. Sivistynyt ihminen kykenee ymmärtämään ja arvostamaan ympäristöään ja erilaisuutta. Sivistynyt ihminen kykenee arvostamaan toisia ihmisiä ja erilaisia arvomaailmoja. Hänen ei tarvitse niitä hyväksyä mutta sivistynyt ihminen ei taannu vastakkainasetteluun ja linnoittautumiseen. Sivistynyt ihminen haluaa vaalia ja rakentaa vuoropuhelua.

Maailman pahuuden, vääryyksien, toisten typeryyden tai junttiuden kritisointi on helppoa vaikka tarkoitus olisikin paremman maailman rakentaminen. Kritiikki ilman ratkaisuja on kuten toisen ihmisen kiusaaminen jonkin ominaisuuden vuoksi. Yksinkertaista toimintaa, joka ei vaadi ponnisteluja. Siksi se ei myöskään vie mitään eteenpäin. Synkkyyden ja toivottomuuden kyllästämä yhteiskunnan kritisointi aiheuttaa vain ihmisten uupumusta, synkkyyttä ja toivottomuutta. Se ei hae ratkaisuja ongelmiin. Se rakentaa raja-aitoja ja jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Varmasti jokainen tiedämme tämän maailman puutteet niitä korostamattakin. Tarvitaan sivistynyttä asennetta työtä ja tekemistä kohtaan. Tarvitaan sillanrakentajia kaivajien sijaan.

Tällä viikolla on ollut muutama uutinen sivistyneistä, siltoja rakentavista ihmisistä. Tasavallan presidentillä on ollut kykyä nähdä sekä hakea näitä sivistyneitä siltojen rakentajia ja sitkeitä arjen kehittäjiä. Itsenäisyyspäivän juhlaan presidentinlinnaan onkin nyt juhlavuonna kutsuttu jokaisesta maakunnasta esimerkillisiä nuoria. Iltalehti kirjoitti viikolla Juliuksesta, joka oli perustanut Pyhtäälle nuorten mopotallin. Talli on ratkaisut nuorten ja aikuisten väliset ristiriidat, joita nuorten mopoilu oli aiemmin aiheuttanut. Presidentti oli huomannut toiminnan ja kutsunut Juliuksen, tallin perustajan juhlavuoden kutsuille. Viikonvaihteen Kainuun Sanomissa sekä Ylen sivuilla oli juttua kajaanilaisesta vapaaehtoistyöntekijä Markus Oikarisesta sekä paltamolaisesta partiolaisesta Katariina Mikkosesta. He ovat saaneet myös presidentin kutsun juhlaan. Nämä nuoret ovat meille loistava esimerkki sivistyksestä ja sivistyneestä asenteesta elämää ja toisia ihmisiä kohtaan. He omaavat kyvyn rakentaa siltoja ihmisten ja asioiden välille. He omaavat tahdon kehittää omaa yhteisöään ja ympäristöään paremmaksi paikaksi elää konkreettisin teoin. Tämä nuorten toiminta on sivistystä parhaimmillaan, josta meidän kaikkien kannattaa ottaa oppia. Onneksi olkoon teille, olette ansainneet kutsun juhliin!


Linkkejä

Finlandia-voittaja Juha Hurme piti puolet puheestaan ruotsiksi ja pelkäsi ihmisen jäävän apinaksi: ”Opetelkaa ruotsia, juntit!”

18-vuotias Julius paransi mopopoikien ja aikuisten välit Pyhtäällä - sai kutsun Linnan juhliin

Partiolainen ja talkoolainen valmiina linnan juhliin

Partiolaisen iloinen yllätys: "Onko tämä pilapuhelu?" – Presidentti halusi nuoret Linnan juhliin

Pakkoruotsia, pakkosuomea, pakkoenglantia, pakkovenäjää...

Menestyvässä Suomessa opiskellaan myös ruotsia - miksi? Hyvän kasvun ja identiteetin näkökulma aiheeseen