perjantai 5. lokakuuta 2018

Osallisuutta kokevasta nuoresta kasvaa aktiivinen ja hyvinvoiva aikuinen

Kainuun liitto, Kajaanin kaupungin nuorisopalvelut ja Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke järjestivät tänään nuorille, kuntien virkamiehille sekä päättäjille yhteisen seminaarin, jossa pureuduttiin nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin Kainuussa. Päivän aikana kuultiin nuorten, nuorisovaltuustojen edustajien kokemuksia siitä, mitä nuorten osallisuuden edistämisessä tulisi huomioida ja miten nuorten ääni yhteisten asioiden hoitamisessa saataisiin paremmin kuuluviin. Ehdin mukaan seminaarin alkuosaan ja pääsin myös avaamaan tilaisuuden seuraavin sanoin:


Osallisuus kasvattaa vastuuseen

Osallisuus ja erityisesti nuorten osallisuus sekä vaikuttamisen mahdollisuudet oman ja yhteisen elämämme suuntaan on hyvinvoivan ja mielekkään elämän kivijalka. Ihmisen kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä luo motivaatiota ja luottoa paitsi itseen myös tulevaisuuteen. Yhteiskunnan kehittymisen ja esimerkiksi oman kotiseutumme, Kainuun, tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että nuorille rakentuu vaikuttamisen ja yhteisten asioiden hoitamiseen osallistumisen kautta myönteinen suhde kotiseutuun. Ihmisillä on oltava tulevaisuudessakin halua tekemiseen ja vaikuttamiseen. Vain näin voidaan rakentaa nykyhetkestä ja tulevaisuudesta entistä parempaa. Kajaanin kaupunki onkin halunnut nostaa nuoret ja lapsiperheet keskiöön uudessa kaupunkistrategiassa. Osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämisellä on siten jatkossa entistä suurempi rooli kaupunkimme toiminnassa.

Tekemistä riittää kuitenkin edelleen nuorten osallisuuden ja osallisuuden kokemuksen vahvistamisessa. Kun kouluterveyskyselyssä kysytään ”miten vaikuttamismahdollisuuksien koetaan olevan koulussa” vain 8,1 % kainuulaisista peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista kokee mahdollisuuksien olevan hyvät. Lukiolaisista vain 7,3 % kokee mahdollisuudet hyviksi. Tyttöjen ja poikien välillä kokemusero on suuri erityisesti lukiolaisten keskuudessa. Tytöt kokevat vaikutuksen mahdollisuutensa heikompina kuin pojat kokevat. Ammattikoulussa tilanne on kuitenkin jo parempi, ja 21,1 % kokee vaikuttamismahdollisuudet koulussa hyviksi. Vastaavat keskiarvot koko maan aineistossa ovat piirun verran Kainuuta paremmat. Laajemmassa osallisuuden kokemuksessa valtaosa kainuulaisista nuorista kokee kuitenkin olevansa ”tärkeä osa lähiyhteisöään” määrän ollen noin 85 % nuorista. Emme kuitenkaan saa unohtaa sitä 15 % nuorista, joilla kokemus tässä asiassa on heikompi. Luku on nimittäin likimain sama, kuin ne lapset joilla on päiväkodissa ja koulussa kasvanutta oppimisen ja psykososiaalisen kehityksen tuen tarvetta ja sitä kautta kasvanut riski myöhempään syrjäytymiseen, mikäli lapsella on oppimisvaikeuksien lisäksi elämässään muita syrjäytymistä edistäviä riskitekijöitä. 

Suomalainen hyvinvointi on rakentunut vuosikymmeniä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ansiosta. Emme saa antaa mahdollisuuksia eriarvoisuuden kasvulle maassamme, vaan heikoimmassa asemassa olevista on pidettävä huolta. Osallisuuden ja vaikuttamisen tärkein tekijä ja tärkein kannustin tulee olla pyrkimyksessämme edistää erityisesti yhteistä hyvää. Edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Yhteiskuntamme voi nimittäin vain juuri niin hyvin kuin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat voivat. Osallisuudella ja osallistumisella on merkitystä.


Lopuksi
Nuva ryn puheenjohtaja Alisa Heywood kuvasi puheenvuorossaan mainiosti sen, mitä virkamiesten ja poliittisten päättäjien tulisi huomioida nuorten osallistamisessa kunnalliseen päätöksentekoon: ottaa nuoret vakavasti, kuunnella aidosti ja toimia kuullun perusteella mahdollisuuksien mukaan sekä perehdyttää nuoria käsiteltäviin asioihin, sillä harvempi meistä ymmärtää ilman opastusta prosesseja tai käsitteitä, eikä kovin moni nuori uskalla omatoimisesti kysyä tai kertoa, ettei ymmärrä. Lisäksi Alisa painotti, että nuorisovaltuuston edustaja on tärkeä ottaa mukaan kaikkiin toimintoihin ja tapahtumiin lautakuntatyössä. Aamun puheenvuoroissa nousi esille myös se, että koulut ovat tärkeä vaikuttamisen paikka nuoren elämässä ja keskeistä on, millainen kokemus nuorille muodostuu koulutyössä vaikuttamisesta. Jos nuoret saavat osallistua ja vaikuttaa koulutyön suunnittelluun ja saavat myönteisiä kokemuksia vaikuttamisesta, on tällöin todennäköisempää, että nuoresta kasvaa aikuinen, joka haluaa olla aktiivisesti mukana yhteiskunnan toiminnoissa ja vaikkapa käyttää äänioikeuttaan.


Linkkejä:
Missä elämänvaiheissa syrjäytyminen syntyy? Me-säätiön ja THL:n rakentama malli syrjäytymisen dynamiikasta

Kouluterveyskyselyn tuloksia: Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti