keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Työhyvinvointia etsimässä 3 - hyvä johtaminen ja itsensä johtaminen ovat avain työhyvinvointiin

Tämä on työhyvinvointia käsittelevän blogisarjan kolmas osa.

Se, kenellä on vastaus kysymykseen "miksi", ymmärtää ja osaa käsitellä melkein minkä tahansa muutoksen tai uudistuksen sekä vastata kysymykseen "miten".

Katson, että työhyvinvoinnilla on hieman erilaiset kasvot erilaisissa ammateissa ja tehtävissä, vaikka perusta on kaikille samanlainen. Psykososiaalisessa työssä, kuten opettamisessa, korostuvat vuorovaikutus ja toisen ihmisen kohtaaminen. Tämä tekee työstä antoisaa mutta samalla henkisesti kuormittavaa. Jo pelkkä katse ihmisten välillä on sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Kun tästä lähdetään, on opettajan työssä kohtaamisten ja vuorovaikutuksen määrä päivittäin suuri. Tunteiden ja tuntemusten kirjo on valtava. Miten selvitä tästä innostuen ja voimaantuen aina uudestaan ja uudestaan kohti uusia kohtaamisia? Kysymys on ammatillinen ja myös persoonaan liittyvä. Oletettavasti valintakokeen kautta opetusalalle valikoituvat ihmiset, jotka omaavat lähtökohtaisesti kykyä ja taipumusta pärjätä sosiaalisissa tilanteissa ja voimaantuvat toisen ihmisen kohtaamisesta. Koulutus antaa välineitä ja varmuutta. Välineitä oman käyttöteorian muodostamiseen ja kehittämiseen ja sitä kautta välineitä oman ammatillisuuden ja itsetuntemuksen kehittämiseen. Varmuutta opettajuuteen ja sen kasvuun. Ymmärryksen ja itsetuntemuksen avulla voimme hieman säädellä työstä johtuvien tunteiden kuormittavuutta.

Se millaiseksi vuorovaikutus ja kohtaaminen työssä muodostuvat, perustuu meidän jokaisen omaan ihmiskäsitykseemme - tapaamme toimia toisten ihmisten kanssa. Tapaamme suhtautua tietoon ja tietämiseen. Ihmiskäsityksemme, niin opettajan kuin johtajan, on luettavissa tavasta, jolla toimimme toisten ihmisten kanssa. Jokaisen opettajan on kysyttävä, millainen on suhtautumistapani tietoa, tietämistä, toimintaa, toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan. Riittää, kun osaa itse vastata itselleen tähän kysymykseen ja vastaus on itselle selkeä. Olemme tällöin jo hyvällä itsetietoisuuden ja itsetuntemuksen kehittymisen tiellä. Hyvinvoinnin ja ammatillisuuden kehittymisen tiellä. Kun oppii omaa tilaansa, oppii antamaan arvoa toisillekin. Ja kun alamme kokea ymmärtävämme toisen ihmisen tilan ja tilanteen, jossa hän elää elämäänsä, alamme nähdä mustan ja valkoisen sijasta värejä, elämän kirjoa. Alamme löytää itsellemme vastausta kysymykseen "miksi" ja siten opimme käsittelemään paremmin muutoksia elämässä, työelämässä, toiminnassa. Ammatillinen selkeys luo selkeyttä arkeen ja edistää siten yksilön työssäjaksamista.


Itsensä johtamisen ja johtamisen perusta on hyvässä itsetuntemuksessa, itsetietoisuudessa ja itsetunnossa

On hyvä muistaa, että työ on yleensä aina tekijänsä näköistä. Loppujen lopuksi oikeastaan kaikki on vain ihmisen tekemää ja määrittämää. Siksi jokaisen tulisi ensinnäkin luottaa omaan tekemiseen ja tapaansa toimia, jos toiminta on yleisesti hyväksyttyä ja toisia arvostavaa ja toiset huomioonottavaa. Ihmisen itsetuntemus on tässä(kin) kaiken perusta. Jotta em. oman ihmiskäsityksen tunnistaminen ja sitä kautta tapahtuva ammatillinen kasvu voi toteutua, edellyttää tämä halua oman itsetuntemuksen kehittämiseen. Katson, että voimme jokainen kehittää omaa itsetuntemustamme, jos omaamme halua tähän. Ajattelisin, että itsetuntemus on itsetietoisuuden ja itsetunnon perusta. Itsetietoisuus on suhteemme meitä ympäröivään maailmaan ja toisiin ihmisiin. Itsetietoisuus on alkeellisimmillaan yksilöllistä itsetietoisuutta, pienten lasten tietoisuutta, jossa muu maailma on täysin itseä varten. Subjektiivinen itsetietoisuus on edelleen lapsen itsekeskeistä tietoisuutta. Maailma on vain minua ja tarkoituksiani varten. Aikuisella, jonka tietoisuus on subjektiivinen, leimallista voisi olla esimerkiksi voimakas oman edun tavoittelu toiminnassa. Objektiivisen itsetietoisuuden tasolla pystymme sanan mukaisesti asioiden objektiiviseen tarkasteluun, irrallaan omista intresseistämme. Persoonallisen itsetietoisuuden tasolla tapahtuu parhaimmillaan uuden luominen. Pystymme teesien ja antiteesien sijaan asioiden synteesiin. Itsetunto on näkyvä osa käyttäytymistämme ja voimme ovat vahvan tai heikon itsetunnon. Itsetuntemusta ja sitä kautta myös itsetietoisuutta ja omaa valmiuttaan (itsensä) johtamiseen voi kehittää itsessään mm. seuraavilla tavoilla:
  • Yksin oleminen, rauhoittuminen, jolloin mahdollistuu omien tunteiden ja tunnetilojen kuunteleminen, tunnustelu, sietäminen, selittäminen ja hyväksyminen.
  • Lukeminen, kirjoittaminen - oman mielikuvituksen kehittäminen, tunteiden kokeminen ja tunteiden sekä ajatusten näkyväksi tekeminen.
  • Kaikki luova työ ja itselle mielekäs tekeminen, jonka kautta voi löytää omia vahvuuksia, kokea onnistumisia ja kehittää omaa mielikuvista.
  • Liikunta, oman fyysisyyden tunteminen, kuunteleminen - liikunta auttaa kohtaamaan myös omia rajoja, vahvuuksia sekä opettaa kuuntelemaan omaa kehoa ja fyysisiä tuntemuksia.
  • Toisilta saatu palaute omasta toiminnasta ja tahto ottaa sitä rakentavasti vastaan.
  • Halu asettua toisen asemaan erilaisissa tilanteissa ja sitä kautta myös kykyä tuntea empatiaa, kyky kuunnella.
  
Hyvä johtaminen on hyvinvoivan työyhteisön perusta

Perusajatukseni niin johtamiseen kuin työntekemiseen liittyen yleensä on se, että jokainen haluaa olla työssään hyvä ja jokainen haluaa tehdä työnsä hyvin. Kukaan ei halua tahallaan tai tietoisesti tehdä väärin asioita työssään. Toisaalta ihminen voi olla syystä tai toisesta niin väsynyt, ettei kykene parhaaseensa vaikka haluaisi. Syy voi löytyä työstä, sen kuormittavuudesta tai vapaa-ajan tai perhe-elämän kuormittavuudesta. Yhtä kaikki väsynyt ihminen ei pysty ajattelemaan ja toimimaan yhtä kirkkaasti ja tehokkaasti kuin normaalin vireystilan omaava ihminen ja työn tekeminen alkaa näyttäytyä virheinä ja puutteellisena työntekemisenä.

Edellä kuvatulla ihmiskäsityksellä on suuri merkitys sille, miten lähtökotaisesti suhtaudumme toisiin ihmisiin, toimintaan työssä, tietoon, tietämiseen ja vaikkapa lopputulokseen. Johtaja, jonka peruseetos on, että esimerkiksi lopputulokseen on vain yksi tie, tie joka on hänen mielessään, saa aikaan toimintakulttuurin, jossa on vahvasti oikeita ja vääriä tapoja tai ratkaisuja. Johtajat ovat ne, jotka omaavat mahdollisia ratkaisuja ja tietävät asemansa tai koulutuksensa ansiosta enemmän kuin työtekijät. Tällainen johtaja osaa sanoa, missä meni pieleen mutta ei juurikaan tarjoamaan työtä tukevia ratkaisuja tehdä toisin.

Johtaja on työntekijään nähden tärkeässä roolissa ja siinä millaiset edellytykset onnistumiselle ja hyvälle työntekemiselle johtaja luo organisaatioon. Hyvän johtamisen lähtökohtana on johtajan hyväntahtoisuus työntekijöitä kohtaan. Kirjassa Sodankäynnin taito Sun Tzu toteaa: ”Kun ihmisiä kohdellaan hyväntahtoisesti, oikeudenmukaisesti ja oikeamielisesti ja heille osoitetaan luottamusta, armeija on yksimielinen ja palvelee johtajiaan ilomielin” Johtajan hyväntahtoisuus ja oikeudenmukaisuus johtavat luottamukseen, luottamus iloon ja ilo poistaa toimintakykyä ja jaksamista kuormittavat pelot. 

Hyvään johtamiseen johtavia asioita voi listata varmaankin monella tavalla ja seuraavaan olen koonnut muutamia tekijöitä, joita hyvässä, luottamusta ja työniloa edistävässä johtamisessa ilmenee. Hyvä johtaja:
  • Huolehtii koko työyhteisöstä ja osoittaa arvostusta jokaiselle työyhteisön jäsenelle. Tämä lähtee siitä, että johtaja tervehtii jokaista työntekijää. 
  • Huolehtii tiedonkulusta ja siitä, että edellytykset, resurssit ja välineet tehdä työtä ovat kunnossa.
  • Jakaa vastuuta, ei vain delegoi tehtäviä.
  • Sallii yrittämisen, kokeilemisen, erehtymisen ja sitä kautta myös mahdollisuuden onnistumiseen.
  • Osaa nähdä pienimmän riesan tien eli ymmärtää, milloin on viisasta antaa periksi tai jättää jokin asia omaan arvoonsa tai jättää asiaan puuttumatta.
  • Toimii vaikeina hetkinä ja vaikeissa tilanteissa työntekijän tukena. 
  • Osaa näyttää suuntaa ja kuvaa paremmasta tulevaisuudesta yhteisen tekemisen kautta.
  • Hyväksyy virheitä, erilaisuutta ja taitojen tai kykyjen puutteellisuutta, koska tietää, että tämä sisältää ihmisissä kehittymisen mahdollisuuden.
  • Näkee, että ratkaisuun on olemassa monta erilaista tietä.
  • Mahdollistaa keskustelun ja erilaiset näkökulmat.
  • On terveellä tavalla nöyrä eli osaa heittää turhan arvokkuuden ja turhanpäiväiset periaatteet nurkkaan.
  • Huomioi onnistumiset, kiittää ja antaa ”kunnian” onnistumisesta työntekijälle.

Muuttuva maailma ja työ edellyttävät kykyä hyvään itsensä johtamiseen

Muuttuva maailma haastaa johtamista ja perinteisiä organisaatiorakenteita. Johtajan rooli muuttuu mutta niin muuttuu myös työntekijän rooli. Jo se, että olemme siirtyneet autoritäärisestä määräyskulttuurista neuvottelevaan keskustelukulttuurin tarkoittaa sitä, että työntekijöiltä odotetaan enemmän kykyä ottaa ja kantaa vastuuta työstä, mitä aiemmin. Muuttuvassa maailmaa työntekijätaidot ja jokaisen kyky itsensä johtamiseen korostuvat. Tämä tarkoittaa meidän jokaisen toiminnassa mm. seuraavia asioita:
  • Joka aamu on meidän jokaisen itsemme päätettävissä, millaisen asenteen tuon mukanani työpaikalle ja miten suhtaudun toisiin työkavereihin.
  • Omaan arvostavan suhtautumistavan toisia ihmisiä ja ympäristöäni kohtaan. 
  • Omaan joustavuutta ja kykyä muuttaa toimintatapojani tarpeen vaatiessa. 
  • Haluan nähdä kokonaisuuden ja ymmärrän sekä hyväksyn sen, mihin voin vaikuttaa ja minkä kanssa on vain elettävä. 
  • Omaan kiinnostusta tuunata työtäni, mietin aktiivisesti keinoja tehdä asiat paremmin. 
  • Tiedän, mihin voin vaikuttaa ja siten sen, mistä kannattaa huolehtia. Tiedän myös sen, mihin en pysty vaikuttamaan, josta on turha kantaa huolta tai rasittaa omaa ajatusta, mieltä ja jaksamista. 
  • Haluan olla terve ja pysyä terveenä. Nukun hyvin ja syön terveellisesti. Harrastan liikunta mahdollisuuksieni mukaan. Huolehdin säännöllisestä elämänrytmistä. Osaan tunnistaa, milloin väsymys on itseni ja elämäntapojeni aiheuttamaa ja milloin työstä johtuvaa.
  • Haluan kehittää itseäni ja taitojani, myös omatoimisesti. 
  • Kehitän tietoisesti keinojani purkaa stressiä ja unohtaa aktiivisesti työt, kun työ vaihtuu vapaa-ajaksi. 
  • Tunnistan ja hyväksyn erilaisuuteni, keskeneräisyyden ja vajaavaisuuteni. Hyväksyn tämän myös toisissa.
  • Uskallan ottaa vastuuta ja tarttua tekemiseen omatoimisesti.

Lopuksi

Työhyvinvoinnin edistäminen on jatkuva tie. Lähtökohtaisesti luomme jokainen itse perustan hyvinvoinnillemme. Työyhteisössä johtajan rooli, arvot ja asenteet ovat tärkeässä roolissa. Voidaan sanoa, että mikä on ylhäällä, on alhaalla. Papit ovat piispojensa näköisiä. Sanonnalla on kaksi merkitystä. Ensinnäkin johtajan arvot ja tapa toimia, tapa suhtatua toisiin ja työhön heijastuu työntekijöihin. Organisaatiosta tulee johtajansa näköinen. Toisaalta johtajan tehtävä on palvella työntekijää tekemään ja saavuttamaan parhaansa. Johtajan pitäisi osata siten asettua työntekijän "alapuolelle" tukemaan. 

Muuttuvassa ja alati kovempaa muuttuvassa maailmassa emme kukaan voi ulkoistaa itseämme työyhteisön työhyvinvoinnin edistämisessä. Yksittäisellä työntekijällä on merkittävä rooli kohdallaan siinä, millaista ilmapiiriä on työyhteisöönsä luomassa. Muuttuva maailma ja muuttuva työ edellyttävät myös vahvoja työyhteisötaitoja ja itsensä johtamisen taitoja. Iästä riippumatta meillä jokaisella on joka päivä mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja oman itsetuntemuksen ja sitä kautta entistä vahvempien itsensä johtamisen valmiuksien ja taitojen kehittämiseen.


Työhyvinvointia käsittelevän blogisarjan tekstilinkit:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti