perjantai 29. toukokuuta 2020

Kiitos sivistystoimen henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille kevään työstä! Hyvää alkavaa kesää ja lomaa!


Keväällä poikkeukselliseksi muuttunut lukuvuosi on saatu päätökseen. Korona-epidemia muutti maailman ja se muutti myös opetus-, kasvatus- ja kulttuuripalvelujen järjestämisen ainakin tämän kevään osalta. Nähtäväksi jää, mikä jatkuu syksyyn ja mitkä asiat muuttuvat kenties pysyvästi. Osa muutoksista on ollut työtä ja arkea jopa edistäviä. Monin paikoin muutokset ovat olleet paljon voimia ja ponnisteluja vaativia. Joka alueella ja sektorilla töitä onkin tehty kevään ajan tunteja laskematta. On hyvä tiedostaa, että muutokset esimerkiksi koulumaailmassa ovat olleet erittäin suuria ja täysin ennen kokemattomia normaaliolosuhteisiin verrattuna. Kyse ei ole ollut valmiustason nostamisesta kohti poikkeusoloja vaan täysin uudenlaisten toimintatapojen käyttöön ottamisesta erittäin nopealla aikataululla. On kiitettävä eri alojen opettajia, koulunkäyntiavustajia, lastenhoitajia, yksiköiden johtajia, rehtoreita ja päiväkodin johtajia loistavasta työstä, jota olette niin lähiopetuksena kuin etänä nopeissa muutoksissa ja myös koronan aiheuttaman huolen varjossa tehneet. Jokaisen työpanos on ollut tärkeä. Kesä ja loma tulevat teille tarpeeseen koulutusasteeseen tai -muotoon katsomatta. Teille kaikille erityinen kiitos ansiokkaasta työstä!

Kevät on osoittanut myös yhteistyön voiman. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Yhteistyö eri alueilla ja eri alueiden kesken on ollut tiivistä kevään aikana. Yhteistä tilannekuvaa on päivitetty säännöllisesti. Tietoa ja osaamista ihmisten kesken on vaihdettu aktiivisesti. Sujuva ja tiivis yhteistyö on ollut edellytys sille, että olemme selvinneet keväästä kiitettävästi.


Etäopetus otti paljon mutta antoi myös paljon meille kaikille, ja loppukevään lähiopetusjakso oli tarpeellinen lasten henkisen hyvinvoinnin kannalta

Myös perheet ovat tehneet hyvää työtä lasten kasvun tukemiseksi. Tämän olen huomannut, kun olemme kokoontuneet säännöllisesti monialaisella työryhmällä päivittämään yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä lasten ja nuorten vapaa-aikaan ja koulunkäyntiin kuuluu. Valtaosalla asiat ovat hyvin. Huolia on ilmennyt mutta huoliin on myös pystytty puuttumaan yhdessä perheiden kanssa. Tällä hetkellä meillä on käynnissä kartoitus loppukeväästä ilmenneisiin mahdollisiin oppimisen ja kasvun tuen tarpeisiin liittyen. Jos tarvetta ilmenee, tukea tarjotaan vielä alkukesästä. Selvityksen avulla saadaan kuitenkin ennen kaikkea kuvaa tulevan syksyn tarpeita ajatellen. Kun kuuntelin perusopetuksen rehtoreitamme menneen viikon kokouksessa, toi jokainen rehtori puheenvuorossaan esille sen, miten hyvin koulunkäynti sujui etäopetuksessa mutta myös loppukevään lähiopetuksessa ja kuinka hienosti oppilaat ovat koulussa käyttäytyneet. Lähiopetuksen merkitys on ollut lapsille henkisesti suurempi kuin osasimme alkuun arvatakaan. Tämän kokemuksen perustalta on hyvä suunnata katseet tulevan lukuvuoden opetuksen järjestämiseen. Syksyn opetusjärjestelyjä suunnitellaan jo aktiivisesti ja opetus tulee syksyllä varmasti käynnistymään onnistuneesti.

Syksyn osalta olemmekin kaikki toiveikkaita. Lähtökohta on, että aloitamme syksyllä työt mahdollisimman normaalilla tavalla. Tautitilanne määrittää toki tätä normaalia. Valmiutta on toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi perusopetuksessa tulemme jo kesän aikana laajentamaan oppilaiden tietokonekantaa, mikä parantaa entisestään paitsi lähiopetuksen oppimista myös etäopetuksen toteuttamista, jos tilanne sitä meiltä edellyttäisi.

Syksyyn voimme jokainen vaikuttaa myönteisesti vastuullisella kesäajan toiminnalla. Liikutaan ihmisten ilmoilla terveinä, muistetaan edelleen turvavälit ja toiset ihmiset huomioiva yskimis- ja pärskimishygienia ja pestään kädet aina kun sille on tarvetta. Pidetään huolta myös lapsista ja nuorista kesän aikana, jotta voimme myös kasvun näkökulmasta hyvin. Kaverit ovat lapsille tärkeitä ja aikaa pitää saada viettää kavereiden kanssa. Ollaan vanhempina kuitenkin kiinnostuneita siitä, missä lapsi viettää vapaa-aikaansa ja keiden kanssa. Se selviää kysymällä ja juttelemalla lapsen kanssa. Joskus voi mennä myös paikanpäälle katsomaan, missä lapsi aikaansa ulkona vietetään. Pidetään huoli arjen säännöllisestä rytmistä, nukkumisesta, kotiintuloajoista ja yhteisistä ruokailuajoista. Vietetään aikaa myös yhdessä perheen kanssa yhdessä liikkuen, harrastaen ja yhteisistä kokemuksista iloiten.

Hyvää kesää kaikille!





tiistai 11. helmikuuta 2020

Vaikuttava opetuksen kehittämistyö on joustavaa ja osallistavaa ongelmanratkaisua

Oppimisympäristöt, avoimet ja suljetut, perinteiset ja nykyaikaiset puhuttavat - arvioinnin lisäksi. Keskustelut limittyvät myös inklusiivisen koulun periaatteisiin. Tikulla silmään, joka vanhoja muistelee mutta kuitenkin... Jos harppaa ajassa taaksepäin noin kymmenen vuoden takaiseen, muistanee moni KELPO -hanketoiminnan alkutahdit, jolloin ryhdyttiin kehittämään laatua perusopetukseen. Hankkeen tavoitteena oli edistää koulujen inklusiivisen toimintakulttuurin muodostumista sekä tukea opettajien pedagogisen osaamisen kasvua oppilaiden yksilöllisten oppimisen ja kasvun tarpeiden paremmaksi huomioinniksi. Kehittämistoiminta oli näin jälkeenpäin ajateltuna erittäin fiksusti järjestetty, koska se pyrki vastaamaan yhteisesti koettuun ongelmaan ja erityisen ansiokasta toiminnassa oli se, että se aktivoi meidät opettajat ja rehtorit itse ja yhdessä etsimään, kokeilemaan ja löytämään pedagogisia ratkaisuja oppimisen ja kasvun tuen edistämiseksi. Kehittämistoiminta oli joustavaa ja vahvasti opettajia osallistavaa. Tavoite oli riittävän väljä ja ratkaisut tavoitteen toteuttamiseksi saatiin oivaltaa itse ja yhdessä. Vanhoissa hankkeen arviointimateriaaleissa mieleen on jäänyt erään rehtorin kommentti vuodelta 2010: "KELPO-hanke on ollut parasta, mitä perusopetuksessa on vuosikausiin tapahtunut." Hanke ja sen hyvät käytänteet kuitenkin hautautuivat, kun opetuksen laadun parantamisen rahoitus ohjattiin ryhmäkokojen pienentämiseen, jolloin hyvä kehittämistyö hiipui rahan puutteeseen. Lisäksi, tulkintani mukaan, perusopetuslain uudistus (2010) vaikutti osaltaan siihen, että kehitystyön hyvät käytänteet sekä oivallukset jäivät byrokratian eli kasvaneen kirjaamistyön ja "kaksiportaisen" oppilashuoltotyön jalkoihin.


Mekaaniset ratkaisut ja toimintatavat tuottavat ismejä, jotka vievät mahdollisuuden toteuttaa vaihtelevia työtapoja ja hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, joissa todellinen yksilöllisyys pääsisi toteutumaan

Kun mietimme tänä päivänä koulun kehittämistä, oppimisympäristöjen kehittämistä, koulurakentamista, inklusiivisten käytänteiden vs. erityisryhmien perustamista, digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa, matemaattisten aineiden, kielten tai taideaineiden merkitystä ja määrää koulussa, oppimisen arviointia ja arvioinnin yhdenmukaisuutta, pitäisi muistaa välttää mekaanisia, vastakkainasettelua ruokkivia ratkaisuja. Vastaavasti tulisi edistää joustavuutta, ajattelun erilaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Mekaanisuus piilee aina jossain ääripäässä: kollektiiviset, kaikille yhteiset tai vastaavasti täysin yksilölliset ratkaisut ja ajattelutavat ovat loppujen lopuksi luonteeltaan mekaanisia, eivät joustavia ratkaisuja. On oleellista huomata, että mitä mekaanisempaa toiminta on, sitä merkityksettömämmäksi yksilöllisyyden ajatus sekä toteuttaminen käyvät, vaikka sitä kuinka toiminnassa tavoittelisimme. Mutta mitä enemmän annamme koulutoiminnassamme merkitystä henkisten, moraalisten sekä tiedollisten ja taidollisten tekijöiden tasapainoiselle huomioinnille eli käytännöllisesti sanoen 1) hyödynnämme vaihtelevia työtapoja, 2) muodostamme vaihtelevia oppimisympäristöjä ja 3) näemme tiedon suhteellisena välineenä lapsen ja nuoren maailmankuvan rakentumisen tukemisessa, sitä paremmin mahdollistamme yksilöllisyyden toteutumisen koulutyössä. Kun tiedostamme tämän merkityksen, saavutamme lopulta useimpien oppilaiden ja myös omalla kohdallamme motivoitumisen oppimiseen sekä työhön ja luottamuksen omiin kykyihin. Opettajan pedagogiselle vapaudelle sekä pedagogiselle kasvulle on tärkeää antaa tilaa koulun kehittämistoiminnassa sekä opetuksen puitteiden rakentamisessa.