
Kuntakohtaisen työn alettua on kuitenkin esitetty huolta, riittävätkö kunnissa ja kouluissa voimat muutoksen loppuunsaattamiseen. Aiheellinen huoli kytkeytyy kuntien heikkoon talouteen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Uskallan kuitenkin väittää, että kunnan heikko talous ei muodostu esteeksi hyvälle ops-työlle. Kajaanissa olemme menestyneet viimevuosina taloudessa kohtuullisesti, mikä on edellyttänyt tiukkaa talouskuria. Tämä on voinut tuntua myös koulujen arjessa. Joko olen onnistunut tukkimaan silmäni ja korvani mutta en ole huomannut, että talouden kontrollilla olisi ollut vaikutusta ops-työhön ja uskallan olla tällä hetkellä erittäin tyytyväinen Kajaanin tilanteeseen opsin laadinnassa. Kuvaankin tässä tekstissä huomioitani ops-työn onnistumisesta mutta samaan näppäimen iskuun painotan, että olen onnistunut ulkoistamaan itseni syrjään paikallisesta ops-työstä ja seuraan prosessia lähinnä "vihtorin" roolista. Jotakuta sivistystoimialan johtajaa tällainen tilanne saattaisi jopa häiritä mutta katson, että tilanteen tulee olla juuri näin: opsia tekevät ja sen laadintaan osallistuvat juuri oikeat ja osaavat alan ammattilaiset. Kun olen nyt alkuvuoden aikana kuunnellut eri yhteyksissä ops-työtä ohjaavia henkilöitä sekä opettajia, en epäile hetkeäkään, etteikö työssä onnistuttaisi. Olen varma, että uudesta opsista tulee yhdenlainen menestystarina.
STEP - askel tulevaisuuteen
Kainuussa ops-työtä tehdään oppiaineiden osalta yhdeksän kunnan yhteistyönä ja nk. yleistä osaa kuntakohtaisena työnä. Alkuun mietin, onko tällaisessa jaottelussa järkeä, mutta kun kuuntelee työnsä erinomaisesti osaavia kollegoita, eikä itse tuppaa joka paikkaan säätämään, voi oppia uutta. Nyt toteutettavalla työtavalla oppiainesisältöjen käsittelyyn jokainen kunta saa riittävästi sisältökohtaista osaamista ja tukea mutta erityinen etu toimintatavassa on se, että kunta- ja koulukohtaisesti keskitytään ops-prosessin kannalta oleellisen: koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen.
Alkuvuodesta oppilaille, opettajille, huoltajille sekä sidosryhmille laadittiin arvokysely, jolla selvitettiin näkemyksiä siitä, mitä tekijöitä arvostetaan hyvän opetuksen sekä kasvun perustana. Ops-ohjausryhmämme (Päivi Rissanen (pj.), Unto Kemppainen, Arto Koskivirta, Marko Kuvaja, Eija Heikkinen, Kati Tyni, Pentti Mankinen) laatiman yhteenvedon tuloksena muodostui arvokokonaisuus STEP - askel tulevaisuuteen, joka muodostuu seuraavista osa-alueista:
- Sosiaaliset taidot: toisen kunnioitus, arvostus ja kuunteleminen, yhteistyö, vuorovaikutus sekä osallisuus
- Työelämä osaaminen: perustaitojen hallinta, tvt-osaaminen, oppimaan oppimisen taidot, oppimisympäristön merkitys, yrittäjyys
- Elämän hallintataidot: vastuullisuus ja motivaatio, itsetuntemus, tunnetaidot, arjen hallinta, terveyden vaaliminen, monilukutaito
- Paikallisuus: Luonto (Oulujärvi, Talvivaara), paikallishistoria, merkkihenkilöt, yhteistyö koulujen sisällä ja kesken, yritysyhteistyö
![]() |
Arvokyselyn tiivistetty tulos sanapilvitekniikalla kuvaten (by Pentti Mankinen, Kajaani, Keskuskoulu 2015) |
Ops-prosessin onnistumisen iloa koin, kun vierailimme tänään perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissasen kanssa Kajaanin Kätönlahden koululla ja koulun rehtori Unto Kemppainen esitteli meille edellisellä viikolla järjestetyn ops-vanhempainillan antia: Opettajat olivat perehtyneet huolella edellä kuvatun arvotutkimuksen tuloksiin sekä mm. opsissa kuvattuihin laaja-alaisten osaamisen alueisiin ja vetäneet näiden pohjalta ryhmätyöt vanhemmille. Työryhmissä käyty keskustelu oli ollut erittäin antoisaa ja ryhmät olivat tarkentaneet seikkaperäisesti, mitä STEP-kokonaisuus heidän mielestään tarkoittaa käytännössä. Jokaiselta koululta saadaan vastaavan prosessin tulos ohjausryhmän jatkotyöstämistä varten. Rehtori näki työtavan hyvänä ja painotti, että näin jokainen opettaja oli saanut mahdollisuuden perehtyä huolella opsin perusteisiin ja siten oman opetustyön kannalta oleelliseen. Vertasimme tilannetta edelliseen ops-uudistukseen, jolloin työtä tehtiin pitkälti oppiainesisällöt edellä. Tällöin arvojen, oppimiskäsityksen sekä koulun toimintakulttuurin huomiointi jäi sisältöjen varjoon. Myös osallisuus oli ollut sisältöpainotteisessa työssä heikompaa. Osa meistä odotti tuolloin valmista kuntakohtaista kirjaa, jonka seikkaperäinen käsittely saattoi jäädä monelta osin puutteelliseksi.
Muutama linkki taustalle omasta blogiarkistosta:
OPS 2016 tulee. Olemmeko valmiita?
Onko opetussuunnitelmalla merkitystä ja muutosvoimaa?
Opetuksen eheyttäminen OSA 1 - ops-työtä vai touhupedagogiikkaa?
Opetuksen eheyttäminen OSA 2 - toiminnan ja aihekokonaisuuksien suunnittelu
Opetuksen eheyttäminen OSA 3 - projektimetodi eräänä työtapana toteuttaa opetuksen eheyttämistä
Millainen teoria ohjaa 2010-luvun opettajuutta ja koulua? Mistä tulemme ja minne menemme?
Uudesta opsista EI tule zombieta!
Kuva tulevaisuuden kouluun - OSA 1 yhteiskunnan muutos koulun muutoksen tarpeellisuuden taustalla
Kuva tulevaisuuden kouluun - OSA 2 toiminnan ja sisällön muutos
Muutama aihetta käsittelevä linkki:
Järvenpäässä uutta 2016 paikallista opetussuunnitelmaa tehdään isolla porukalla!
Peruskoulu uudistuu: Vanhemmat haluavat opetukseen paikallisuutta ja sosiaalisia taitoja Yle Kainuu 1.4.2015