keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Opetuksen tavoite ja muoto ohjaavat välineen valintaa digitaalisissa oppimisympäristöissä – Moodle vai Teams?

Kollega jakoi kiinnostavan linkin Moodle- ja Teams-ympäristöjen välisestä suhteesta opetuksessa. Analyysi ympäristöjen käytöstä on Jonathan Tullochin 2020 kirjoittama (Learning Technology Adviser, Centre for Excellence in Learning and Teaching (CELT), University of East London). Video ja aihetta käsittelevä blogiteksti löytyvät tästä linkistä: https://uelteaching.com/2020/11/27/moodle-vs-microsoft-teams-which-one-should-i-use/

Opetuksen kannalta on keskeistä kysyä, mikä on välineen suhde sekä merkitys opetuksen tavoitteelle ja oppimiselle? Milloin kyse on oppimisalustasta, jossa osoitetaan osaamista, milloin kyse on oppimisympäristöstä, jossa tapahtuu oppimiseen, vuorovaikutukseen ja tiedon tuottamiseen aktivoiva toiminta? Tiedon ja opetuksen tavoitteiden merkityksen sekä suhteiden pohdinta on oleellinen osa koulun toimintakulttuurin kehittämistä ja ops-työtä. Tiedolla on yhteys opiskelijoiden motivaatioon ja toisin päin. Tiedon merkitys myös muuttuu ajassa. Koulutusten tiedon sekä tiedon käsittelyn muotojen on elettävä ajassa ja myös yksilölliset tarpeet huomioiden, jotta opetus vastaa opiskelijoiden kokemiin tarpeisiin. Opetuksessa on määritettävä säännöllisesti, mikä on tietämisen arvoista tai mikä merkitys opetettavilla tiedoilla ja taidoilla on työelämään ja ammatilliseen kasvuun. Tieto onkin loppujen lopuksi väline, eikä vain tavoite sinänsä. Tieto tulee ymmärtää välineeksi merkityksellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tieto ei voi olla siten kohde, joka paljastaa ennalta annetun ja tunnetun todellisuuden vaan se on väline, mikä opettaa sen, miten toimitaan eteen tulevien ongelmien kanssa. Näin tiedosta tulee merkityksellistä ja tietämisestä muodostuu motivoivaa toimintaa, "joka syöttää itse itseään".

Tiedon ja tavoitteen merkitys opetuksen toteuttamiselle

Korkeakoulupedagogiikan tiedolliset tavoitteet perustuvat vahvasti opiskeltavan ammattialan keskeisiin tietoihin ja taitoihin, yleisiin ja ammattialakohtaisiin kompetensseihin. Yhteiskunnan ja työelämän muutos haastavat osaamista ja sen kehittämistä jatkuvasti. Päivi Tynjälä totesi osuvasti 2008 virkaanastujaisesitelmässään, että yhteiskunnan muutoksen nopeus ja jatkuvuus aiheuttavat sen, että perinteisesti hyväksi koetut koulutuskäytännöt eivät vastaa välttämättä ja riittävän hyvin työelämäkompetenssien kehittämiseen ja kehittämisen tarpeisiin. Nyt 2010-luvulla muutoksen tahti tuntuu vain kiihtyneen ja korona-aika on tehnyt tämän muutoksen monilta osin konkreettiseksi työ- ja opiskeluarkea muuttaen, tuoden työn tekemiseen ja opiskeluun täysin uudenlaisia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Muutoksen perustuen Tynjälä toteaakin, että korkeakoulupedagogiikan kehittämisen keskeinen kysymys on, miten voidaan kehittää pedagogiikkaa, joka kehittää samanaikaisesti opiskelijoiden tieteellistä ajattelua ja yleisiä työelämän taitoja.

Korkeakoulutettujen työ on Tynjälän (emt.) mukaan symboolisanalyyttistä työtä, jossa yhdistyvät symboolianalyysi sekä henkilöpalvelujen tehtävän luonne. Symboolisanalyyttisessä työssä tarvitaan paitsi substanssikohtaisia tietoja sekä taitoja, niin erityisesti tiedon käsittelyyn liittyvät taidot korostuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että on osattava löytää työn kannalta relevanttia tietoa, käsitellä sekä analysoitava sitä kriittisesti ja on osattava tehdä tämän pohjalta tiedon synteesejä. On osattava toimia kasvavassa informaatiotulvassa ja nähdä tässä oleellinen sekä kokonaisuudet. Korkeakoulutetulta työntekijältä edellytetään kykyä abstraktiin ja objektiiviseen ajatteluun sekä kokonaisvaltaiseen järjestelmäajatteluun. Objektiivisen ja abstraktin tiedon käsittelyn lisäksi tarvitaan kykyä tuottaa myös uutta tietoa, ideoita ja innovaatiota. Tämä edellyttää rohkeutta, kokeilukyvykkyyttä sekä kykyä arvioida ja ottaa riskejä. Symbolisanalyyttisen työn luonteeseen liittyy erityisesti kyvykkyys toimia monialaisissa tiimeissä ja verkostoissa. Lisäksi työn luonne, jossa esitykset ja raportit ja muu kirjallinen tuottaminen korostuvat, edellytetään vahvoja sosiaalisia taitoja ja viestintätaitoja, jotta pystyy vakuuttavasti viestimään työhönsä liittyen. Näiden taitojen kohdalla voidaan puhua myös korkeakouluopiskelijoiden geneerisistä taidoista (analysointi ja ongelmanratkaisu, argumentatiivinen kirjoittaminen, kielen hallinta, kriittinen lukutaito ja arviointi, tieteellinen ja määrällinen päättely sekä argumenttien analysointi), joiden ilmenemistä on juuri selvitetty laajassa tutkimuksessa (ks. Ursin, Hyytinen, Silvennoinen 2021). Tutkimuksen tulosten yleisesittelyssä todetaan, että nämä taidot ovat korkeintaan tyydyttävällä tasolla 60 prosentilla korkeakouluopiskelijoita ja vähintään hyvällä tasolla 40 prosentilla. Opiskelijoiden sosioekonomisella taustalla ja toisen asteen koulutustaustalla on yhteyttä geneeristen taitojen hallinnassa ja opintojen avulla näiden taitojen hallintaa näytettäisiin pystyttävän kehitettävän. (emt.) Tynjälä (2008 ) tosin toteaa, että opiskelijoiden työelämätaitoja käsittelevässä tutkimuksessa tutkimukseen vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että työelämätaidot, mukaanlukien esimerkiksi sosiaaliset taidot, opitaan parhaiten työssä, ja vain 14 prosenttia oli kokenut, että ne opitaan koulutuksessa.

Korona-aika on kuitenkin osoittanut, että taitoja opitaan niin työssä kuin koulutuksen parissa, ainakin kun on pakko. Korona-ajan myönteisinä puolina onkin digiloikka, joka pakotti koulut, oppilaitokset, opettajat, johdon ja eri asiantuntija käyttämään työssä ja opetuksessa hyödyksi digitaalisia ympäristöjä. Muutos on ollut ammatillisesti haastava mutta siinä on onnistuttu verraten hyvin ja myös kokemukset ovat sillä tavoin myönteiset, että ajasta ja paikasta riippumattomalle työlle ja oppimiselle on muodostunut selkeä paikka yhteiskunnassa. Koulutuksen näkökulmasta tahtotila on sangen vahva uuden digitaalisen pedagogiikan kehittämiselle ja opetuksen toimivuuden edistämiselle. (ks. esimerkiksi https://digivisio2030.fihttps://www.researchprofessionalnews.com/rr-he-student-trends-2021-5-one-in-four-students-want-teaching-to-stay-online/ ). Arvioisin myös niin, että oppiminen digitaalisissa ympäristöissä aktivoi opiskelijoita sellaiseen oppimistoimintaan, tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen ympäristöissä, joissa edellä kuvattujen geneeristen taitojen kasvu olisi mahdollista myös opiskelun tuloksena. 

Opetuksen muodot

Arkkitehtuurin klassisin termein voidaan sanoa, että opetuksessakin tarkoitus sanelee muodon. Kun puhutaan opetuksen muodosta, puhutaan tiedon välitystavoista sekä tiedon konstruoinnin tavoista. Aebli (1991) määrittää opetuksen perusmuodoiksi viisi välittymistapaa:
  • Kertoiminen ja selostaminen 
  • Demonstraatio 
  • Havainnointi ja tarkkailu 
  • Yhdessä lukeminen 
  • Kirjoittaminen ja tekstien laatiminen 
Tämän lisäksi on tunnistettava opetettavien asioiden sisäinen rakenne, josta voidaan erottaa perusmuotoina:
  • Toimintaskeeman konstruointi 
  • Operaation konstruointi 
  • Käsitteen muodostaminen 
Opetuksen perusmuotojen kolmas ulottuvuus on oppimisprosessin funktio, josta voidaan erottaa:
  • Ongelmia ratkaiseva konstruointi 
  • Syventäminen 
  • Harjoittelu ja kertaus 
  • Soveltaminen 
Jonathan Tulloch (2020) jäsentelee puolestaan oppimis- ja opetustapahtuman muotoja Diana Laurillard jäsentelyn kautta seuraavasti:
  • Lukeminen, katsominen ja kuuntelu, joiden avulla opiskelija hankkii muistettavaa tietoa 
  • Yhteistyö, jossa opiskelijat työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi 
  • Keskustelu, jossa vaihdetaan tietoja ja avarretaan näkemystä vaihtoehtoisin näkökulmin 
  • Tutkiminen, jossa opiskelijat tekevät havaintoja ja arvioivat niitä 
  • Harjoittelu, jossa sovelletaan opittua ja kehitetään tätä eteenpäin 
  • Tuottaminen, jossa sovelletaan tietoa tuotteistamiseen ja sen toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. 
Opetusmuotojen valinta perustuu opetuksen tavoitteisiin, mitä ja miten opiskelijoiden halutaan oppivan. Opetuksen tehtävän on, oltiinpa vuorovaikutuksessa onsite tai online, vahvistaa opiskelijoiden mielekästä oppimiskokemusta eli motivaatiota oppimiseen sekä mahdollistaa opiskelijoille mielekäs ammattilaisuutta ja ammatillisuutta edistävä alakohtainen kouluttautuminen.

Opetuksen muodot suhteessa tavoitteeseen sekä digitaalisiin oppimisympäristöihin

Jäsennän mielessäni Teamsin virtuaaliseksi luokkatilaksi, joka sisältää virtuaalisen repun, pulpetin ja työvälineet tiedon käsittelylle, tuottamiselle ja jakamiselle niin itsenäisenä kuin opiskelijoiden välisenä yhteistyönä. Moodle on itsenäisen työn alusta, kuten oppikirja, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa ja järjestelemien integraation kautta myös tarvittavat arvioinnit ja merkinnät opintorekisteriinsä. Teams on vahvasti työelämässä käytössä oleva ympäristö, Moodle on vahvat koulutuksen perinteet omaava ympäristö. Tulloch (2020) jäsentää esityksessään Teamsin ja Moodelen välisiä eroja ja sovellusmahdollisuuksia, riippuen siitä millainen toiminnan tai tiedon käsittelyn tavoite opetuksessa opiskelijoille on asetettu. Lopputulema on, että korkeakoulun ei tulisi valita tai hylätä toista vaan käyttää näitä ympäristöjä sulavasti yhdessä.

Tullochin mukaan opetuksen tavoitteen ja tiedollisen rakenteen näkökulmasta Moodlen hyöty korostuu, kun opiskeltava aines etenee sekventiaalisesti eli määritetyn järjestyksen mukaisesti ja eteneminen opintojaksolla on omatahtista (asynkronista). Teams toimii ympäristönä puolestaan hyvin silloin, kun oppimistoiminta ja tiedonkäsittely on jatkuvaa ilmiö- tai projektilähtöistä ja opetus edellyttää samanaikaisuutta asioiden kuvaamisessa tai opettamisessa (synkroninen).

Työtapojen tai opetuksen muotojen näkökulmasta Moodle on toimiva, kun opiskelussa korostuu lukeminen, katselu ja kuuntelu. Myös sisältöön keskittyvä (yksilöllinen) tutkiva oppiminen, analyysi sekä summatiiviset testit ovat toimivia Moodlessa. Teamsin toimivuus opetuksessa alkaa korostumaan, kun opetuksessa ryhdytään soveltamaan opiskeltuja tietoja ja taitoja käytäntöön, kehittämään ja antamaan palautetta toisille projektin etenemisestä. Virtuaalisena yhteistyön ja yhteiskehittämisen alustana Teamsin hyödyt Moodleen nähden ovat hyvät. Videoyhteys mahdollistaa luonnollisesti seminaarit ja työpajat sekä live-luennot tai opetuksen verkossa.

Moodle ja Teams eroavat myös jossain määrin toisistaan, kun pohditaan, millainen on oppijan rooli ja suhde tietoon sekä tiedon käsittelyyn. Moodlen hyöty korostuu tiedon hankinnassa ja koottuna tiedon jakamisen alustana. Keskustelu tietoon ja sen merkitykseen liittyen toimii hyvin Moodlealustalla. Samaten harjoittelu (drillaaminen) eli opitun / hankitun tiedon muistamisen vahvistamiseksi. Kun ryhdytään tuottamaan tiedon parissa, alkavat Teamsin hyödyt tulla esiin ympäristönä ja tiedon käsittelyn työkaluina. Tutkimustyyppinen tiedon käsittely ja tutkiva oppiminen mahdollistuvat Tullochin (2020) mukaan jouheviten Teams-ympäristössä.

Lopuksi – struktuuria opetukseen ja etäympäristöihin

Koska opetuksen muotojen tulee vaihdella, riippuen sisällön toiminnan tavoitteista, ei ole tarkoituksenmukaista pitäytyä vain yhdentyyppisessä digitaalisessa oppimisympäristössä. Tulloch (2020) painottaakin esityksessään, että kun molempia ympäristöjä osataan hyödyntää tarkoituksen mukaan, saadaan aikaiseksi paras vuorovaikutus sekä oppimiskokemus. 

Nostaisin loppuun ympäristöjen lisäksi struktuurin merkityksen, joka on oppimisen edistämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää niin etä- kuin lähiopetuksessa mutta korostuu erityisesti digitaalisissa oppimisympäristöissä: ympäristöjen rakenteiden ja visuaalisuuden tulee olla opiskelijoille ja myös opettajille selkeät. Näkymä eli virtuaalinen luokkatila, johon saavutaan, tulee olla vakioitu niin, että opiskelijan aika ja energia ei kulu ympäristön hahmottamiseen, osioissa etenemiseen tai tiedostokansioiden sijaintien löytämiseen.

 


Linkkejä:
Hans Aebli 1991. Opetuksen perusmuodot. WSOY

Tynjälä Päivi 2008. Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka. Aikuiskasvatus. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/93812

Jonathan Tulloch 2020. Learning Technology Adviser, Centre for Excellence in Learning and Teaching (CELT), University of East London. https://uelteaching.com/2020/11/27/moodle-vs-microsoft-teams-which-one-should-i-use/

Chris Parr 2021. One in four students ‘want teaching to stay online’. Professional news. https://www.researchprofessionalnews.com/rr-he-student-trends-2021-5-one-in-four-students-want-teaching-to-stay-online/

Ursin Jani, Hyytinen Heidi, Silvennoinen Kaisa (toim.) 2021. Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. OKM julkaisuja 2021:6   https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162666/OKM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tarkoitus sanelee muodon opetuksessakin http://mikkosaari.blogspot.com/2017/03/tarkoitus-sanelee-muodon-opetuksessakin.html

Ähkyä koulussa - voiko vähemmän olla enemmän opetussuunnitelman tavoitteissa?
http://mikkosaari.blogspot.com/2018/10/ahkya-koulussa-voiko-vahemman-olla.html